Osakekurssit ovat nousseet kaikissa keskeisissä pörsseissä huimasti maaliskuun 2009 finanssikriisin pahimmasta syöveristä. Kurssinousu ansiosta yhtiöiden arvostukertoimet – kuten p/e ja p/b – ovat nousseet dramaattisesti.
Osa kurssinoususta on siis pohjautunut arvostuskertoimien nousulle, ei pelkästään tuloskasvulle, Oksaharju toteaa Nordnetblogissa. Sijoittajat ovat nyt siis entistä halukkaampia maksamaan suuremman kertoimen nykytuloksesta tai sen kasvunäkymästä.
Oksaharjun mukaan asetelma on kuitenkin muuttumassa.
”Kokonaistuotto, joka muodostuu kurssinoususta ja osingoista, on toteutunut 2010-luvun alkupuoliskolla suhteessa 70/30. Nousukaudella apina, indeksisijoittaja ja osakepoimija pystyivät hyvään tuottoon. Nyt yhtiövalinnan merkitys kasvaa ja se lisää eroa sijoittajien välille”, Oksaharju ennustaa.
Sijoituskirjailija uskoo osinkojen nousevan lähivuosien perspektiivissä ”kuskin paikalle” suurin piirtein 70 prosentin suhteella kokonaistuottoon, jollin kurssinousulle jää vastaavasti käänteinen 30 prosenttia.
”Osinkojen merkitys siis nousee dramaattisesti. Nollaosingon yhtiöt rinnastuvat jääkiekkokortteihin: niiden arvo jää tarinoiden varaan.”
Oksaharju uskoo dramaattisen laskumarkkinan sijaan sivuttaismarkkinaan, jossa tulokset kasvavat edelleen, mutta hitaasti ja arvostuskertoimet laskevat. ”Mikäli yleinen tuloskasvu toteutuu edes kohtuullisena, normalisoituvat p/e-luvut tuloskasvun seurauksena, jos indeksit eivät enää lyhyessä juoksussa jatka vauhdikkaasti kohoamistaan. Tämä asetelma kuitenkin merkitsisi indeksisijoittajalle nollatuoton vuosia, mikä osaltaan mielestäni korostaa yhtiövalinnan merkitystä.”
Jatkossa vain tulostaan ja osinkoaan kasvattavat yhtiöt pystyvät Oksaharjun mukaan vastustamaan yleistä vaakalentoa tai hienoista kurssilaskua.
Kotimarkkinoilta on sijoituskirjailijan mukaan turha enää hakea muhkeita tuottoja. ”Kotimarkkinoiden heikkouden vuoksi katse kääntyy Helsingin pörssissä kansainvälisiin yhtiöihin ja laatuyhtiöiden listan loppuessa kokonaan ulkomaille kansainvälisenä hajautuksena.”
