Kotitalouksien velkaantumisaste kertoo velkojen suhteen käytettävissä oleviin vuosituloihin. Lamavuosia edeltänyt aiempi ennätystaso 1980-luvun lopulla saavutettiin viime vuosikymmenen puolivälissä. Sen jälkeenkin velkaantumisaste on jatkanut kasvuaan, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Timo Matala blogissaan.
Kotitalouksilla oli Matalan mukaan tämän vuoden alussa velkaa vajaat 125 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan. Velkojen kasvusta huolimatta Suomen kotitalouksien velkaantuminen on edelleen eurooppalaisittain keskitasoa. Korkein velkaantumisaste on Tanskassa, missä velkaa on keskimäärin yli 250 prosenttia tuloihin nähden.
Suomestakin löytyy korkeasti velkaantuneita kotitalouksia.
Matalan mukaan kotitalouksia, joilla oli vuonna 2014 velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 265 000, eli 10 prosenttia kaikista ja 19 prosenttia velallisista talouksista. Vähintään viisinkertaiset velat suhteessa tuloihin oli 63 640 kotitaloudella, eli hieman yli kahdella prosentilla kaikista ja viidellä prosentilla velallisista kotitalouksista.
Yleisimpiä suuret velat vuosituloihin verrattuna olivat 25 – 34-vuotiaiden kotitalouksilla. ”Tämän ikäluokan talouksista runsaalla viidenneksellä eli 88 660:lla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. Jokseenkin kaikilla niistä oli asuntovelkaa”, Matala toteaa.
Taulukko: Asuntovelallisten kotitalouksien (asuntokuntien) velkaantumisaste ikäluokittain 2002 – 2014, %
Pelkkä velkaantumisaste ei kuitenkaan kerro koko totuutta kotitalouksien velanhoitokyvystä.
”Mahdollisten ongelmien kannalta ratkaisevassa asemassa eivät niinkään ole velkamäärät vaan velanhoitokulut ja muutokset talouden kyvyssä selvitä niistä. Viime vuosien poikkeuksellisen alhainen korkotaso on tässä suhteessa suosinut velallisia”, Matala toteaa.
Keskimäärin velalliselta kotitaloudelta korkoihin kului viime vuonna 1 430 euroa. Korkomenojen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista on viime vuosikymmenen aikana vaihdellut 2 – 5 prosentin välillä.
