Napolin alla on supertulivuori, joka on osoittanut heräämisen merkkejä. Mitä tästä pitäisi ajatella ja miten se vaikuttaa sijoittajan riskiin?
Napolin metropoli on maailman tiheimmin asuttuja alueita. Sen alla on supertulivuori nimeltään Campi Flegrei. Se on luokiteltu yhdeksi maailman vaarallisimmista tulivuorista. Nyt purkautumisen todennäköisyys on tässä Italian supertulivuoressa kasvanut rajusti. Pienikin purkaus olisi tuhoisa, koska tulivuoren välittömässä läheisyydessä asuu puoli miljoonaa ihmistä. Suurpurkauksen on arvioitu voivan mullistaa elämän koko Euroopassa.
Katastrofien taloudelliset seuraukset
Maailmanpankin tutkimuksen mukaan vuosittain 26 miljoonaa ihmistä ajautuu köyhyyteen luonnonkatastrofien seurauksena. Samalla aiheutuu taloudellisia tappioita 520 miljardin dollarin edestä joka vuosi. Lisäksi ilmastonmuutoksen seurauksena äärimmäiset luonnonilmiöt ovat kasvussa.
Talous on verkostoitunut ja kaukaisetkin tapahtumat voivat vaikuttaa sijoittajien tuottoihin ja tappioihin. Luonnonkatastrofien vaikutukset jäävät harvoin paikalliseksi.
Katastrofin seurauksista ilmeisin on infrastruktuurin tuhoutuminen. Kun tiet, viestintäyhteydet ja rakennukset ovat vaurioituneet tarkoittaa se monen paikallisen yrityksen sulkeutumista joksikin aikaa. Tämän seurauksena ihmiset voivat jäädä työttömäksi samaan aikaan, kun heidän omaisuutensa on kärsinyt vahinkoa.
Tästä syntyy ajatus siitä, että jo valmiiksi heikossa kunnossa olevat italialaiset pankit kärsisivät suuresti mikäli Campi Flegrei purkautuu. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että luonnonmullistukset voivat synnyttää myös kasvua. Pankkien kärsimät vahingot ovat myös luonteeltaan ohimeneviä. Johdannaisten verkostoa tarkastellessa huomataan myös, että toisin kuin Deutsche Bank ja monet Britannian pankit, eivät Italian pankit ole kovin keskeisessä asemassa.
Kun kulutus tippuu ja työttömyys lisääntyy on seurauksena myös valtion verotulojen putoaminen. Samalla valtioiden rahaa kuluu vaurioiden korjaamiseen. Tapauksissa, jossa katastrofi lamaannuttaa suurimman osan maata, voi myös valtion luottoluokitus tipahtaa.
Katastrofien merkitys sijoittajille
Sijoittamisesta on tullut entistä kansainvälisempää ETF-tuotteiden ja ADR-todistusten kautta. Kansainväliset ETF-tuotteet mahdollistavat laajan hajautuksen, mutta samalla altistavat pienen osan salkkua muissa maissa tapahtuville katastrofeille.
Investopedia on listannut viisi merkittävää katastrofia ja niiden taloudellisia seuraamuksia sijoittajille.
- Amerikan keskilännen tornadot vuonna 2011. Tornadot aiheuttivat miljardien dollarien tappiot vakuutusyhtiöille.
- Maanjäristys, tsunami ja Fukushima Daiichin reaktori vuonna 2011. Katastrofi vaikutti aluksi kaikkiin Japanilaisiin osakkeisiin. Tokyo Electric Power kärsi 15 miljardin tappiot ja osakekurssi käyttäytyi sen mukaisesti. Tappio ei tullut pelkästään Fukushima Daiichin reaktorista. Suunnitteilla olevat uudet ydinvoimalat jäivät toteutumatta.
- Hurrikaani Katariina vuodelta 2005 on Amerikan historian kallein luonnonkatastrofi. Vakuutusyhtiöt kärsivät kaikista eniten. Katariina aiheutti arviolta 100 miljardin dollarin tuhot, joista vakuutusyhtiöille kertyi 50 miljardin edestä maksettavaa.
- Islannin Eyjafjallajökullin tulivuoren purkaus vuonna 2010 ei aiheuttanut itsessään suurta tuhoa, mutta purkauksesta syntynyt tuhkapilvi vaikeutti lentoliikennettä. Tuhansia lentoja jouduttiin perumaan ja lentoyhtiöille aiheutui satojen miljoonien edestä menetettyä liikevaihtoa. Suurimmat kärsijät olivat British Airways, Air France, Delta, United, Ryanair ja Easyjet. Asiakkaille tarjottiin uusia lentoja ja maksujen palautuksia. Lentoteollisuudelle aiheutui kokonaisuudessaan arviolta kahden miljardin dollarin tappiot.
- Deepwater Horizon lautan öljyvuoto vuonna 2010. Arviolta 200 miljoonaa tynnyrillistä öljyä pääsi vuotamaan Meksikonlahteen. BP käytti päivässä arviolta kuudesta seitsemään miljoonaa dollaria vahingon korvaamiseen. Oikeuden määräämät korvaukset olivat yli 40 miljardia dollaria ja yhtiön osakekurssi puolittui. Onnettumuuden ympäristövaikutukset olivat myös mittavat. Monet torjunassa mukana olleet ihmiset kuolivat ennenaikaisesti ja heidän keskimääräinen elinikänsä tippui 50 vuoteen. Henkiin jääneet rannikon asukkaat ja torjuntatöihin osallistuneet kärsivät edelleen hengitysvaikeuksista ja keskushermosto-ongelmista.