Johdannaiset

Warrantti – mikä se on ja mitä sillä voi tehdä?

Warrantti antaa sijoittajalle oikeuden ostaa tai myydä kohde-etuus tiettyyn hintaan. Warranteilla voi suojata salkkuaan tai sijoittaa pääomaa vivutetusti.

Warrantti on nimike, joka luo mielleyhtymän monimutkaisesta sijoitusammattilaisten käyttämästä johdannaisesta.

Mikä warrantti tarkalleen ottaen on ja voisiko se löytyä myös yksityissijoittajan salkusta?

Mikä on warrantti?

Warrantti on johdannainen ja arvopaperi. Johdannainen tarkoittaa sitä, että sen arvo perustuu kohde-etuuteen, kuten osakkeeseen. Muita kohde-etuuksia ovat esimerkiksi tietty indeksi tai raaka-aine.

Arvopaperi tarkoittaa sitä, että warrantti listataan pörssiin, jossa sillä voidaan käydä kauppaa osakkeen tavoin.

Warrantilla on tietty juoksuaika. Toisin sanoen niiden voimassaoloaika on rajoitettu.

Ostowarrantti antaa oikeuden ostaa kohde-etuus toteutushintaan warrantin päättymispäivänä. Lisäksi warranteissa voi olla kerroin, joka kertoo kuinka monta warranttia tarvitaan yhteen osakkeeseen.

Havainnollistetaan ostowarranttia esimerkin kautta. Ostat ostowarrantin 10€ toteutushintaan. Jos kerroin on yksi ja päätöskurssi on 14€, saat itsellesi tämän erotuksen 4€ rahana. Sinun ei siis tarvitse varata 10€ käteistä ostaaksesi osakkeen oikeasti toteutushintaan.

Warrantti on johdannainen. Ostowarrantti antaa oikeuden, mutta ei velvollisuutta ostaa kohde-etuus etukäteen sovituun hintaan. Tämä taulukko havainnollistaa warrantin käyttäytymistä erilaisilla päätöskursseilla.

Osakkeen päätöskurssi ei ole viimeisen kaupankäyntipäivän kurssi vaan keskimääräinen päätöskurssi esimerkiksi 10 viimeiseltä kaupankäyntipäivältä. Tätä kutsutaan toteutuskurssin määräytymisjaksoksi.

Myyntiwarrantti antaa oikeuden myydä kohde-etuus toteutushintaan warrantin päättymispäivänä. Ostat 10€ toteutushinnalla varustetun myyntiwarrantin. Jos alla olevan osakkeen päätöskurssi warrantin päätöspäivänä on yli toteutushinnan erääntyy warrantti arvottomana. Tässä esimerkissä osakkeen hinta on 8€ ja kertoimella 1 varustetun warrantin arvo on 2€.

Warrantti on johdannainen. Myyntiwarrantti antaa oikeuden myydä kohde-etuus ennalta määriteltyyn hintaan warrantin päättymispäivänä.

Nämä laskelmat antavat warrantin arvon päätöspäivänä. Sijoittaja pääsee kuitenkin voitolle vasta siinä vaiheessa, kun on saanut katettua warrantin ostohinnan.

Kriittinen piste, eli break even, on se kohde-etuuden hinta jolla sijoittaja saa katettua warrantin ostakulut, muttei pääse vielä voitolle. Jos sijoittaja on maksanut myyntiwarrantista 2€ ja toteutushinta on 10€ on kriittinen piste 8€.

Miten warrantti eroaa optiosta?

Warrantti muistuttaa optiota, mutta warrantti saadaan rahana eikä alla olevaa kohde-etuutta tarvitse oikeasti ostaa tai myydä. Toisekseen warrantti on pörssissä noteerattu pankin tai rahoituslaitoksen liikkeelle laskema arvopaperi, kun taas optio on mahdollista toteuttaa myös kahdenvälisenä OTC-sopimuksena.

Warranteilla on tyypillisesti myös lyhyempi voimassaoloaika kuin optioilla.

Warranttien kaupankäynnissä keskeisessä osassa on warrantin liikkeeseenlaskijan antama markkinatakaus. Markkinatakauksessa liikkeeseenlaskija sitoutuu antamaan warrantille koko jatkuvan kaupankäynnin ajan osto- ja myyntinoteerauksen. Toisin sanoen warrantit ovat jatkuvasti oikein hinnoitetuja.

Pidempiaikaisista optioista voi sijoittaja sen sijaan pyrkiä hyödyntämään hintavääristymiä.

Miten warrantti eroaa turbowarrantista?

Turbowarrantti eroaa normaalista warrantista siinä, että turbowarrantille on asetettu tyrmäystaso eli knock-out-taso. Kun tyrmäystaso saavutetaan, erääntyy turbowarrantti ennenaikaisesti. Myös vipuvaikutus on turbowarrantissa korkeampi kuin tavallisessa warrantissa.

Mitä warrantilla voi tehdä?

Warrantilla voi ottaa voimakasta näkemystä kohde-etuuden kehityksestä vivuttamalla. Warrantilla saa sijoitukselleen merkittävän vipuvaikutuksen, joka voidaan laskea kaavalla ”kohde-etuuden hinta / (warrantin hinta x kerroin)”.

Vipuvaikutus on havainnollistettu alla olevassa taulukossa warrantille, jonka hinta on 1€ ja toteutushinta 10€ ja vertaamalla tätä suoraan osakeostoon.

Warrantti antaa sijoittajalle vipuvaikutuksen. Taulukossa on verrattu osakkeeseen ja warranttiin sijoitetun pääoman tuottoja eri skemaarioissa.

Warrantilla voi myös suojata salkkuaan kurssilaskua vastaan. Myyntiwarranttien avulla voit ikään kuin ostaa vakuutuksen osakkeen kurssilaskua vastaan.

Sanotaan, että riskiosakkeesi hinta on 100€ osakkeelta ja omistat 100 osaketta. Jos haluat suojata osakkeesi, ostat 1000 myyntiwarranttia kertoimella 10 ja toteutushinnalla 100€ hintaan 500€.

Jos kaikki menee kuten pitää säilyy  osakepottisi arvo, mutta menetät ”vakuutusmaksuna” myyntiwarranteistasi maksaman hinnan. Jos riskiosakkeesi kurssi tippuu alle 100 euron, suojaavat myyntiwarranttisi osakkeidesi kärsimän tappion.

Osakesalkku on mahdollista suojata warrantteja käyttäen. Tämä taulukko antaa esimerkin miten warranteilla suojattu salkku käyttäytyy eri tilanteissa.

Miten warrantin nimi muodostuu?

Yksi syy siihen, että warrantit vaikuttavat monimutkaisilta tuotteilta on niiden nimen muodostuminen. Tähän on oma systeeminsä, joka ei itsestään aukea. Käydään asia läpi esimerkin kautta.

NRE7A16E11.50R.5NDS
NRE = kohde-etuus (Nokian renkaat)
7 = viimeinen kaupankäyntivuosi (2017)
A = viimeinen kaupankäyntikuukausi ja onko kyseessä osto- vai myyntiwarrantti (tammikuu, osto)
16 = viimeinen kaupankäyntipäivä (kuukauden 16. päivä)
E = kyseessä on eurooppalainen johdannainen (A = amerikkalainen)
11.50 = toteutushinta (11,50 euroa)
R.5 = warrantin suhde kohde-etuuteen (0,5 eli kahdella warrantilla saa yhden osakkeen)
NDS = warrantin liikkeellelaskija (Nordea Bank AB)

Warrantti on siitä haastava tuote, että sen nimi on koodattu ja jos sääntöjä ei tunne ei koodi aukea.

Warranttien kaupankäynnissä keskeisessä osassa on warrantin liikkeeseenlaskijan antama markkinatakaus, jonka ehdot on kuvattu warranttia koskevassa esitteessä. Ehdoissa on määritelty esimerkiksi osto- ja myyntinoteerauksen välisen hintaeron enimmäismäärä. Markkinatakauksen ehdot voivat vaihdella huomattavasti sekä liikkeeseenlaskija- että warranttikohtaisesti ja on hyvä muistaa, että warrantteihin liittyy myös liikkeellelaskijan maksukyvyttömyysriski.

1 kommentti
  • Samuli sanoo:

    Kylläpäs oli yksinkertainen asia saatu selitettyä vaikeaksi!

  • Ylös
    >