Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, ja jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä vaihtoehtoa.
Perinteisen fyysisen tuotteen kohdalla monopolin kannattaa rajoittaa tuotantoaan, koska silloin se saa tuotteesta paremman hinnan. Tästä koituvan tehokkuustappion kannalta on perusteltua, että yhteiskunta säätelee niin monopoleja kuin kartellejakin.
Amazon, Apple, Facebook ja Alphabet ovat massiivisen kokoisia yrityksiä, jotka dominoivat omia markkinoitaan. Alphabetiin kuuluvan Googlen saamat massiiviset sakot herättää kysymyksen siitä ovatko Facebook ja Google uusia monopoleja? Bloomberg listaa muutamia kysymyksiä asian tiimoilta – tässä niistä viisi.
1. Ovatko teknologiajätit monopoleja?
Googlella ja Facebookilla on 56 prosenttin markkinaosuus mobiilissa, Apple pitää hallussaan yli kuusikymmentä prosenttia premium-luokan älypuhelinmarkkinoista ja kolmekymmentä prosenttia verkkokaupasta kulkee Amazonin kautta.
Vaikka Googlen saamia Euroopan Komission antamia suuria sakkoja on perusteltu korkealla markkinaosuudella, ei koko yksin riitä saamaan Yhdysvaltojen kilpailuviranomaisia takajaloilleen.
2. Mikä sääntelijöitä huolettaa?
Yhdysvalloissa keskitytään siihen, että kuluttajat eivät kärsisi vähentyneen kilpailun aiheuttamista haitoista. Esimerkiksi, jos kaksi suurta yhtiötä sulautuu yhdeksi, halutaan varmistaa, ettei fuusio johda hintojen nousuun.
Kun mietitään asiaa kuluttajan kannalta, niin sosiaalisen median ja internetin hakukoneiden kohdalla säätelyä ei voida perustella hintojen nousulla. Hakukoneet ja sosiaalinen media ovat ilmaisia, joten hintaperusteisilla syytöksillä ei ole pohjaa.
Maksavien asiakkaiden kannalta olennainen kysymys taas on, että onko tuotteelle läheistä vaihtoehtoa, ja kyllähän sille on. Jos Googlen mainos on liian kallis, voi mainoksen ostaa Facebookilta tai joltain toiselta digitaalisen mainoksen toimijalta.
Näin ollen viranomaisten huolena tulisi olla muut haitat taloudelle, kuten start-up yritysten väheneminen, palkkaerot ja yksityisten investointien heikentyminen.
3. Miksi Euroopassa ollaan ankarampia teknologiayrityksiä kohtaan?
Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on kulttuurisia eroja. Yhdysvalloissa ihannoidaan disruptioon yltäviä yrityksiä ja viranomaiset ovat antaneet yrityksille laajalti vapaat kädet innovoida ja kasvaa. Euroopassa asenne on toinen ja isoihin, kuluttajilta dataa kerääviin, yrityksiin suhtaudutaan epäilyksellä. Ero näkyy Googlen saamien sakkojen kohdalla. Samasta asiasta mistä Google tuomittiin Euroopassa, tehtiin Yhdysvalloissa syyttämättäjättämispäätös.
4. Ovatko Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset olleet aggressiivisia?
Aplhabet, Amazon, Apple, Facebook ja Microsoft ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana ostaneet 436 yritystä 131 miljardin dollarin hintaan. Näillä yrityksillä on myös käytössään erittäin paljon dataa asiakkaistaan. Tämä on herättänyt huolta kuluttajien tietosuojasta.
5. Miten tekemistä yksityisyydellä ja tietosuojalla on kilpailusääntelyn kanssa?
Perinteisesti monopolit ja tietosuoja ovat olleet kaksi eri asiaa, mutta säätely on menossa siihen suuntaan, että nämä asiat yhdistetään. Saksan kartelliviranomaiset tutkivat onko Facebook painostanut käyttäjiään suostumaan ehtoihin, joita kuluttajat itse eivät ymmärrä. Ehtojen mukaan Facebook saa kerätä tietoa siitä miten käyttäjät käyttäytyvät verkossa. Painostusta perustellaan sillä, että ne jotka eivät suostu ehtoihin jäävät kahden miljardin käyttäjän kokoisen sosiaalisen verkoston ulkopuolelle.
Olisiko Euroopalla opittavaa Yhdysvaltojen asenteesta?
Perinteistä kilpailulainsäädäntöä perustellaan dominoivan aseman synnyttämillä haittavaikutuksilla, joita ovat korkeampi hinta kuluttajalle, alhaisempi tuotteen vaihtuvuus, kilpailun vähentyminen, alhainen tuottavuuden kasvu, investointien väheneminen ja liiketoiminnan dynamiikan hidastuminen.
Mietitäänpä Googlea kokonaisuutena ja sen saamia sakkoja yksityiskohtiin puuttumatta. Mikä toinen yritys tarjoaa kuluttajille yhtä paljon ja yhtä hyödyllisiä tuotteita täysin ilmaiseksi kuin Google? Eikö Googlen hakukone ole omiaan helpottamaan kilpailuttamista ja tätä kautta lisäämään kilpailua? Eikö Googlen digitaalista tuotetta voida kuluttaa käytännössä rajattomasti? Eikö Google ole innovatisuuden perikuva, joka panostaa kaiken kasvuun ja investoi paitsi itseensä myös muihin yrityksiin? Eikö Googlen tuotteet ja esimerkiksi Amazonin AWS ole taas puolestaan omiaan lisäämään kilpailun dynamiikkaa ja yritysten tuottavuutta? Teknologiajättien oma tuottavuus taas nousee niiden Apex-rakenteen kautta.
Osa lakimiehistä ja ekonomisteista on sitä mieltä, että perinteisestä kilpailusääntelyn ajatusmalleista tulisi luopua. Digitaaliset alustat sisältävät luonnostaan ”voittaja vie kaiken” -rakenteen. Tämä rakenne saa myös verkostoefektien alaisilla markkinoilla toimivat yritykset panostamaan kaiken innovointiin ja kasvuun. Samaan aikaan perinteiset yritykset eivät investoi.
Isot yritykset tuovat toki ongelmiakin, mutta Bloombergin näkemyksen mukaan kilpailunsääntely ei saisi mennä protektionismin puolelle. Sekin rajoittaa kilpailua.
