Hallituspuolueet ovat päättäneet perua kiinteistöverotukseen suunnitellun korotuksen. Korotuksesta luopumista perusteltiin sillä, että ensi vuodelle asetetut tavoitteet kiinteistöveron tuotoksi on jo saavutettu.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksesta luovutaan. Sen sijaan kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotus pidetään voimassa.
Harva kunta soveltaa ylärajoja. Kunnat saavat päättää kiinteistöveroprosenteista lain säätämien rajojen puitteissa. Jos hallitus olisi korottanut veroprosenttien alarajoja, se olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on tyytyväinen hallituksen päätökseen peruuttaa esityksensä kiinteistöveroprosenttien alarajojen korottamisesta.
”Hallituksen päätös peruuttaa esitetty kohtuuton kiinteistöverojen pakkokiristys on ainoa oikea ratkaisu”, kiittää Lehtinen.
Veronmaksajien keskusliiton mukaan hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa olisi vuonna 2018 korotettu 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin. Tämä olisi pakottanut 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta. Euromääräisesti peräti 65 prosenttia pakkokiristyksestä olisi kohdistunut vain kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen.
Lehtinen muistuttaa, että kunnat päättävät vapaasti ansiotuloihin kohdistuvan kunnallisveron tasosta. Kiinteistöverosta kunnat sen sijaan päättävät vain lain sallimien rajojen sisällä. Myös kiinteistöveron olisi jatkossa oltava Lehtisen mukaan aidosti kunnallinen vero, joka tulee jättää mahdollisimman vapaasti kuntien itsensä päätettäväksi niiden omista paikallisista tarpeista lähtien.
”Alarajojen korottaminen on tarpeetonta kuntien holhoamista. Kaikilla kunnilla on jo nyt mahdollisuus omin päätöksin korottaa kiinteistöveronsa lain sallimille ylärajoille asti.”
Johtuikohan korotuksen peruuttaminen tästä syystä ?
Sijainti, rakennusoikeus, etäisyys pääteistä ja rannan läheisyys. Muun muassa tällaiset seikat vaikuttavat tulevaisuudessa kiinteistöveron pohjana olevaan verotusarvoon, joka on tarkoitus laskea uudella tavalla vuodesta 2020 lähtien.
Valtiovarainministeriö ja Maanmittauslaitos valmistelevat parhaillaan uutta maapohjan arvostamisjärjestelmää, joka seurailee nykyistä paremmin kiinteistöjen hintakehitystä sekä huomioi alueelliset erot hintakehityksessä.
Uusi laskentajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Siinä koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joiden pohjalta maapohjien verotusarvot määritellään. Hinta-alueiden muodostamisessa käytetään muun muassa kiinteistö- ja asuntokauppatietoja pitkältä aikaväliltä.
Käytännössä verotusarvojen voi odottaa nousevan kasvukeskuksissa ja alenevan muuttotappiokunnissa (lue maaseudulla)
Kiinteistöverotus tuotti vuonna 2000 yli 0,5 miljardia euroa ja tänä vuonna jo yli 1,8 miljardia euroa! Jokaisella on kuitenkin oikeus asuntoon eikä kansalaisia voida pakottaa myymään kotejaan