Markkinakommentit

Mikä voisi laukaista seuraavan kurssiromahduksen? Näin sijoittajat vastaavat

Sijoittajaverkosto Sharevillen keskustelijat kertoivat näkemyksiään seuraavan kurssiromahduksen laukaisevista tekijöistä.

Kuluva viikko oli todellista osakemarkkinoiden juhlatanssia. Saksan DAX sulkeutui keskiviikkona kaikkien aikojen ennätystasolle 13043,03 pisteeseen. Yhdysvalloissa S&P 500, Nasdaq, ja Dow Jones osakeindeksit nousivat myös kaikkien aikojen ennätykseen.

Jenkkiosakkeiden arvostustaso on edelleen jatkanut nousuaan yli pitkäaikaisen keskiarvon. Factsetin mukaan S&P 500 -indeksin ennustetuilla osakekohtaisilla tuloksilla laskettu P/E-kerroin on jo lähes 18x. 10 vuoden keskiarvo on 14,1x. Toteutuneilla osakekohtaisilla tuloksilla laskettu P/E-kerroin on sekin jo yli 22x.

Osakkeiden menestystarinaa ovat tukeneet keskuspankkien ylläpitämä halpa raha sekä yritysten paranevat tulokset. Factsetin mukaan S&P 500 -osakeindeksin 11 toimialasta peräti 10 toimialalla liikevaihto on kasvanut kolmannella kvartaalilla.

Sijoittajia on finanssikriisin jälkeen alkaneella ennätyksellisen pitkällä osakkeiden härkämarkkinalla peloiteltu jos jonkinlaisilla uhilla.

Geopoliittisia riskitekijöitä ovat olleet euroalueen kriisivaltiot Italia, Portugali, Espanja ja Kreikka. Pohjois-Korean uhittelu on luonut sodan uhan ja Katalonian itsenäistymishaaveet rapauttavat EU:n ja euroalueen yhtenäisyyttä.

Sijoittajia on varoiteltu myös keskuspankkien kiristyvästä rahapolitiikasta ja siitä aiheutuvasta nousevasta korosta. Jopa ennätyksellisen alas vajonnut osakemarkkinoiden pelkokerroin eli VIX-indeksi on nähty uhkana.

Maailmanlopun ennustajat ovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen saaneet syödä sanansa. Kurssinousua ei mikään näytä hetkauttavan.

Entäpä jatkossa? Onko kurssinousun eväät jo syöty? Mikä tekijä voisi aiheuttaa seuraavan kurssilaskun?

Nimimerkki Mestar1 kysyi asiaa sosiaalisen sijoittajaverkoston, Sharevillen lukijoilta.

Näin Sharevillen keskustelijat vastasivat.

Vaikea sanoa, mutta ainakin jenkkilän osakkeiden arvostustasot suhteessa tuloksentekoon alkavat olla aikamoiset. En tarkkaan tiedä mistä moinen johtuu, mutta voisin kuvitella korkojen olevan yksi syy; ihmiset sijoittavat osakkeisiin niin paljon, että hinnat lähtevät lapasesta.

Kuten monesti ennenkin on sanottu, niin pörssi lähtee laskuun (taantuu, romahtaa tms.) kun pelko voittaa ahneuden. Laukaisijana voi olla yksittäinen tapaus, mutta yleensä se ei ole varsinainen juurisyy laskulle. Pelkoa ruokkivat negatiiviset uutiset, vahvat velkavivut ja nousevat korot. Ahneutta ylläpitää käsitys jatkuvasta noususta, kateus naapurin saamista tuotoista, tuottavien vaihtoehtojen vähäisyys ja halpa raha. Sopiva uutinen kääntää markkinauskon kulmakertoimen ja sitten mennään alaspäin.

En itse usko siihen, että seuraava kriisi lähtisi liikkeelle mistään isosta näkyvästä maailmaa mullistavasta katastrofista tai kriisistä. Sen sijaan sen laukaisee jokin aika pieni tapahtuma, jossa joku talouden keskeinen toimija ei enää suoriudu velvoitteista. Sitten kun paniikki leviää, eikä keskuspankeilla enää ole mitään uusia aseita paniikin torjumiseksi (kun raha on jo tehty niin halvaksi), niin se on soronoo.

Oma veikkaus on, että tulevalla romahduksella (se tulee kyllä, milloin on kysymysmerkki) on jotain tekemistä massiivisen velanoton kanssa ja/tai sillä, että jenkkidollareita on luotu tyhjästä moninkertainen määrä vuoden 2008 jälkeen. Normaali valuutta kokisi kovan inflaation, mutta usd ei normaalivaluutta.

Oikeasti mietittynä pidän todennäköisempänä että korjausliike lähtee liikkeelle keskuspankkien ohjausliikkeiden aiheuttaman korkojen maltillisten nousun ketjureaktiona: askel askeleelta korkojen nousu vaikuttaa eri instrumentteihin, investointeihin ja aloihin, ensimmäisenä kärsijänä ovat investointiriippuvaiset yhtiöt jotka toimivat volatiilejen valuuttojen maissa, kuten rakennusfirmat. Tuskin mitää kriisiä tulee, mutta ”tavallinen” matala suhdanne.

Äkilliselle romahdukselle en keksi tällä hetkellä muuta syytä kuin mahdollinen konflikti Korean niemimaalla. Nykyinen uhittelu tuskin johtaa sen vakavampaan, mutta esim. Pohjois-Korean epäonnistunut ohjuskoe, missä ohjus putoaisi Tokioon, voisi aiheuttaa rajuja vastatoimia. Vaikutukset ainakin Aasian pörsseihin olisivat suuria.

Viimeistään siinä kohtaa kun korkojen vaikutus investointeihin vaikuttaa yritysten kvartaalituloksiin (eli näin ajateltuna aikaisintaan ensi syksynä) saattaa vaikutus siirtyä arvostuksiin. Tuntuu aika monessa lapussa olevan tällä hetkellä kuitenkin ilmaa…

Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.

Kommentoi
Ylös
>