”Made in China” voi antaa väärän mielikuvan.
Made in China”-oli ennen huonon ja halvan tae. Kiinaa on pitkään pidetty länsimaisten tuotteiden kopioijana niin tuotteiden kuin kokonaisten yritystenkin kohdalla. Alibabasta puhutaan Kiinan Amazonina, ja Baidusta Kiinan Googlena. Kiinan Bazun on puolestaan Kanadalaisen Shopifyn vastine.
Tarina on tuttu, länsimainen yritys yrittää tulla Kiinan markkinoille, mutta törmää viranomaisten suojelemiin markkinoihin. Samalla länsimaisen yrityksen liikeidea kopioidaan kiinalaiseksi versioksi.
Vielä muutama vuosi sitten puheet Kiinasta innovaation maana ei olisi lännen johtajia vakuuttanut. Kiina tunnetaan perinteisesti kopioinnin ja piratismin maana, joka ratsastaa halvalla työvoimalla ja länsimaisella teknologialla.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja Kiina kasvaa myös innovaatioiden saralla. Shopkick-yrityksensä 200 miljoonalla dollarilla myynyt Cyriac Roeding uskoo, että Kiinasta on odotettavissa innovaatioiden aalto. Hänen mukaansa länsimaista teknologiaa ja ideoita kyllä kopioidaan, mutta kopiointi on lähtöpiste, ei lopputuote.
Kiinan ykkönen tieteellisten julkaisujen lukumäärässä
Nyt arvostettu tiedelehti Nature kertoo, että Kiina on ohittanut Yhdysvallat julkaistujen tieteellisten artikkelien lukumäärässä. Artikkelien lukumäärä on vain yksi mittari ja Yhdysvallat on edelleen erittäin merkittävä tekijä huipputason tutkimuksessa. Yhdysvallat on houkutteleva paikka kansainvälisille huippuopiskelijoille ja se onnistuu myös kääntämään tieteelliset tuloksensa kaupallisiksi innovaatioiksi.
Yhdysvallat on isossa kuvassa siis edelleen tieteentekijöiden numero yksi, mutta sen etumatka on kaventunut. Vuonna 2016 Kiina julkaisi 426 000 tieteellistä artikkelia, kun taas Yhdysvallat julkaisi 409 000 artikkelia. Muutkin kehittyvät maat ovat parantaneet sijoituksiaan ja esimerkiksi Intia on ohittanut Japanin.
Naturen mukaan Yhdysvaltojen panostuksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen vastaavat noin 500 miljardin dollarin kokoisella panostuksella 26 prosentista koko maailman tutkimus- ja tuotekehityspanostuksesta. Kiinan vastaava panostus on hiukan pienempi eli noin 400 miljardia dollaria.
Yhdysvallat on myös johtava maa, kun lasketaan patentteja, immateriaalioikeuksien tuomaa liikevaihtoa ja innovatiivisten teknologioiden saamaa yksityistä pääomarahoitusta. Teknologialla on kansantalouden kannalta iso merkitys, koska pitkässä juoksussa teknologian tuoma tuottavuuden kasvu on keskeisessä osassa talouskasvulle ja sen tuomalle hyvinvoinnille.
Kiinan yritykset ovat innovatiivisia
Fortune kirjoittaa Kiinan innovatiivisista yrityksistä. Kiinalainen Huawei Technologies teki toissa vuonna enemmän patenttihakemuksia kuin yksikään toinen yritys maailmassa. Kiinalaisen Baidun toimitusjohtaja aikoo puolestaan tuoda itseajavat autot Kiinan markkinoille jo tänä vuonna.
Kiinan internetin jättiläiset Tencent ja Alibaba ovat globaaleja verkkokaupan, mobiilimaksujen, sosiaalisen median ja pelien johtajia, jotka investoivat aggressiivisesti uusiin liiketoimintoihin ja luovat markkinaa uusille yrityksille.
Kiinalaiset start-up yritykset hyötyvät Kiinan massiivisesta ja kasvavasta markkinasta. Kiinaan onkin Fortunen mukaan syntymässä uusi yrittäjien sukupolvi, joka tuo markkinoille omaan teknologiaan perustuvia maailmanluokan tuotteita ja skaalautuvia liiketoimintamalleja ennennäkemättömällä vauhdilla.
Myös pääomasijoitusten määrä on moninkertaistunut suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Kiina on pääomasijoituksilla mitattuna globaalissa kärkikolmikossa digitaalisten teknologioiden, itseajavien autojen, 3D-tulostuksen, lennokkien ja tekoälyn alueella.
Kiinan yrityksillä on käytössään useita etuja. Ensinnäkin Kiinan massiivinen markkina mahdollistaa skaalaedut. Toisekseen kiinalaiset kuluttajat ottavat uutta teknologiaa nopeasti käyttöönsä. Yhtenä etuna voidaan nähdä myös yksityisyyden suojan heikko taso. Kiinalaisilla teknologiajäteillä on suhteellisen vapaat kädet kerätä ja hyödyntää kuluttajista saatua dataa kaupallisiin tarkoituksiin.
