Euron vaihtokurssi suhteessa dollariin on noussut vuodessa lähes 15 prosenttia ja tällä hetkelle euro noteerataan noin 1,23 dollariin.
Euron vahvistuminen on sikäli yllättävää, että euroalueen talousluvut ovat olleet odotettua vaisumpia. Niin inflaatio kuin teollisuustuotantokin on jäänyt ekonomistien konsensusennusteista. Siksi keskuspankki EKP tuskin nostaa korkoa tämän vuoden puolella, arvioi Handelsbanken aamukatsauksessaan.
Myös korkoeron kehitys esimerkiksi Saksan ja USA:n kahden vuoden valtiolainojen korkojen välillä kertoo euron vahvistumisen yllättävyydestä.
Aiemmin euron vaihtosuhde dollariin on riippunut selkeästi näiden kahden maan korkoerosta. Viimeisen vuoden aikana tätä riippuvuutta ei ole ollut.
USA:n ja Saksan välinen korkoero on viime aikoina kasvanut. Yhdysvalloissa talous elpyy euroaluetta nopeammin ja inflaatio on nousussa. Se on nostanut varsinkin lyhyitä korkoja Yhdysvalloissa ja samalla nostanut USA:n ja Saksan välistä korkoeroa.
Kun korkoero kasvaa, pitäisi euron heikentyä ja dollarin vahvistua. Tämä siksi, että sijoittajat saavat amerikkalaisista korkosijoituksista paremman tuoton. Tällöin näiden sijoitusten kysyntä kasvaa ja myös euroja vaihdetaan dollareiksi, jolloin euro heikkenee ja dollari vahvistuu.
Tällaista on euron vaihtosuhteen kehitys ollutkin aina tammikuuhun 2017 asti, kuten alla olevan twiitin kuvaajasta näkyy. Sen jälkeen on kuitenkin korkoeron ja vaihtosuhteen korrelaatio kadonnut. Euro on vuoden 2017 ja 2018 aikana vahvistunut samalla kun korkoero USA:n ja Saksan korkojen välillä on noussut entistäkin rajummin.
Kas kummaa. Kun korkoero USA:n ja Saksan lyhyiden lainojen välillä kasvaa, pitäisi dollarin vahvistua suhteessa euroon. Näin se onkin pitkään mennyt, mutta ei enää. Korkoero kasvaa edelleen, mutta silti euro vahvistuu. Kuva: @jsblokland pic.twitter.com/Xxca1cUSCv
— Jorma Erkkilä (@ErkkilaJorma) 17. huhtikuuta 2018
Mikäli korkopariteetti toimii, pitäisi euron heikentyä roimasti korkoeron kasvaessa.
Viime syyskuussa taalerin johtaja, Samu Lang totesi, että ihmisten ostovoimaan suhteutettuna euro voisi vielä vahvistua, mutta vastaavasti poikkeuksellisen suuri korkoero Yhdysvaltojen eduksi tukee dollaria.
Mikäli korkopariteetti toimii, pitäisi euron heikentyä roimasti.
Viime syyskuussa taalerin johtaja, Samu Lang totesi, että ihmisten ostovoimaan suhteutettuna euro voisi vielä vahvistua, mutta vastaavasti poikkeuksellisen suuri korkoero Yhdysvaltojen eduksi tukee dollaria.
Joidenkin ekonomistien mielestä euron vahvistumiselle voisi olla tilaa vielä nykyisestäkin.
Kuluvan vuoden tammikuussa euron dollarinoteeraus oli suurin piirtein nykyisellä tasolla. Tuolloin LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen arveli, että euro näyttää yhä aliarvostetulta suhteessa dollariin.
Järvinen perusteli näkemystään niin sanotulla Big Mac -indeksillä. Se on eri maiden hintatasojen ja ostovoimien vertailuun tarkoitettu indeksi, joka tuottaa eri maiden hyödykekorin, jossa on vain Big Mac -hampurilaisen hintavertailu. Indeksin perusteella arvioidaan valuutan yli- tai aliarvostusta.
Valuuttakurssien yli- tai aliarvostuksen arvioiminen hampurilaisen hinnalla perustuu ostovoimapariteettiteoriaan. Sen mukaan valuuttakurssi määräytyy siten, että valuuttojen ostovoimat ovat yhtä suuret. Teoria perustuu yhden hinnan periaatteeseen: samalla tuotteella on tehokkailla markkinoilla vain yksi hinta.
