Nordea ehdotti maanantaina, että taloyhtiölainoille asetettaisiin yläraja tai rajoituksia lyhennysvapaisiin. Finanssivalvonta ei tässä vaiheessa ota esitykseen kantaa.
Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller esittää pankin tiedotteessa, että taloyhtiölainan yläraja pitäisi asettaa esimerkiksi 50 prosenttiin uuden asunnon hinnasta. Tällä hetkellä yläraja voi olla jopa 80 prosenttia. Toinen vaihtoehto olisi eräänlainen yhtiölainan lyhennyspakko eli yhtiölainaan ei saisi lyhennysvapaata ennen kuin yhtiölainan määrä asunnon hinnasta on lyhentynyt esimerkiksi 50 prosenttiin.
Yhtiölaina on taloyhtiön yhteinen laina, josta kaikki taloyhtiön osakkaat vastaavat yhteisesti. Tästä johtuen taloyhtiölainojen ongelmaksi voi muodostua se, että asunnonomistaja ei kykene maksamaan taloyhtiölainansa lyhennyksiä. Tällöin muut osakkaat joutuvat maksamaan hänenkin osuutensa. Yhtiölainoissa pankki ei pysty tarkastelemaan asiakkaan maksukykyä ja riskejä yhtä tarkkaan kuin kotitalouksille myönnetyissä lainoissa.
Taloyhtiölainat ovat yleistyneet viime vuosina uudiskohteissa, koska niiden avulla asunnon myyntihinta saadaan pienemmäksi. Rakennuslehden mukaan taloyhtiölainojen kokonaissumma on noussut jo noin 17 miljardiin euroon, kun se vuonna 2010 oli seitsemän miljardia.
Uusien asuntojen taloyhtiölainojen riskeistä olisi puhuttava avoimesti, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
”Rakennusliikkeiden markkinointimateriaaleissa tulisi näkyä selvästi arvio tulevasta rahoitusvastikkeen määrästä vuosittain koko laina-ajalta. Nyt niissä näkyy usein vain ensimmäinen vuosi, joka johtaa uudesta asunnosta ja pienistä asumiskuluista hurmaantuneen valitettavasti täysin harhaan.”
Rantanen pelkää, että tulemme näkemään muutamien vuosien päästä enemmänkin epätoivoisia tilanteita ja jopa oikeudenkäyntejä vahingonkorvausvaatimuksineen, kun taloyhtiölainojen lyhennykset alkavat ja rahoitusvastikkeet nousevat jopa useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa.
”Se tulee monelle ikävänä yllätyksenä, Rantanen väittää. – Varmasti monet yrittävät myydä asuntojaan ennen kuin vastikkeet kohoavat pilviin.”
Finanssivalvonta ei tässä vaiheessa halua ottaa kantaa Nordean ehdotukseen.
Osastopäällikkö Samu Kurri Fivasta kertoo Ylelle, että yleisesti ottaen asuntolainoja koskevaa sääntelyä on jo voimassa ja säännökset . Sekä voimassaolevat että tulevat säännösten kiristykset koskevat hänen mukaansa myös taloyhtiölainoja.
”Taloyhtiölainat ovat mukana luottokaton laskemissäännöissä. Jos asunnon ostaja joutuu ottamaan myös tavallista pankkilainaa taloyhtiölainan päälle, siinä kohtaa tietysti oletetaan, että pankki tarkistaa tämän ihmisen taustat”, Kurri huomauttaa.
