Yhdysvaltojen kiristyvästä rahapolitiikasta ja vahvasta dollarista koituu vaikeuksia kehittyville talouksille.
Yhdysvaltojen kiristyvästä rahapolitiikasta ja vahvasta dollarista koituu vaikeuksia kehittyville talouksille.
Kehittyviin talouksiin kuuluvan Turkin tilanne on puhuttanut viime päivinä. Turkin ja Yhdysvaltojen poliittinen nokittelu yhdistettynä Turkin pitkäaikaisiin talouspolitiikan haasteisiin ovat saaneet maan valuutan liiran romahtamaan.
Turkin talouskasvu on ollut hallitsematonta, että maan inflaatio on laukannut jopa 16 prosentissa ja vaihtotase on ollut vahvasti alijäämäinen. Turkki on myös velkaantunut ulkomaille. Mikä pahinta, merkittävä osa Turkin lainoista on valuuttalainoja, minkä vuoksi liiran arvon romahdus nostaa lainataakkaa.
Turkin olisi pitänyt hillitä hallitsematon kasvua rahapolitiikan kiristämisellä, mutta maan keskuspankki ei ole tarpeeksi itsenäinen ja presidentti on voinut vaatia korkojen pitämistä alhaalla. Lisäksi turkkilaiset yritykset ovat velkaantuneet hyvin nopeasti erityisesti ulkomaille.
Liiran romahdus ruokkii maan jo ennestään korkeaa inflaatiota. Inflaatio-odotusten nousun ja liiran romahduksen vuoksi maan keskuspankki on joutunut nostamaan rajusti ohjauskorkoa ja talousvaikeudet ovat heijastuneet myös markkinakorkoihin. Esimerkiksi viiden vuoden velkakirjan korko on jo yli 25 prosenttia.
Muutkin kehittyvät taloudet ovat joutuneet ongelmiin.
USA:n kiristyvä korkopolitiikka ja vahvistunut dollari aiheuttavat ongelmia myös muille kehittyville talouksille, toteaa Inderesin markkina-analyytikko Marianne Palmu artikkelissaan.
Palmun mukaan merkittävä osa kehittyvien talouksien rahoituksesta on dollarimääräistä, ja dollari on pitänyt tiukasti pintansa rahoitusvaluuttana globaalisti. Koska dollarin asema on edelleen vahva, luonnollisesti dollarin liikkeet vaikuttavat etenkin niissä rahoituslaitoksissa, jotka ovat myöntäneet dollarimääräisiä lainoja eivätkä ole suojautuneet valuuttakurssiriskiltä.
”Esimerkiksi Turkissa dollarimääräisen rahoituksen määrä on jopa kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen, ja dollari dominoi rahoitusvaluuttana myös muissa kehittyvissä talouksissa”, Palmu totea.
Dollarin vahvistumisen myötä tilanne näissä talouksissa on kiristynyt, ja esimerkiksi Kiinassa on laskeuduttu jo osakkeiden karhumarkkinaan. Palmun mukana turkki ei siis ole ainoa huolta lisäävä tekijä markkinakehityksessä, vaan huomiota kannattaa kiinnittää muutoinkin kehittyviin markkinoihin, varsinkin kun korkopolitiikka USA:ssa jatkaa kiristymistään.
Yhdysvaltojen rahapolitiikan keventymisestä ei ole tietoakaan. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve piti viime kuun vaihteessa odotetun avomarkkinakomitean kokouksen. Kokouksen pöytäkirjat julkistettiin tällä viikolla ja niiden mukaan keskuspankki saattaa nostaa jälleen pian ohjauskorkoa.
”Turkki on globaalissa mittakaavassa suhteellisen pieni talous, eikä syväkään kriisi maassa vielä muuta oleellisesti maailmantalouden näkymiä. On kuitenkin olemassa riski siitä, että epäluottamus laajenee muihin kehittyviin maihin, mikä olisi voisi aiheuttaa merkittäviä haasteita. Kehittyvien markkinoiden kannalta kriittistä on erityisesti Kiinan talouskehitys, joka on jo osoittanut heikentymisen merkkejä”, Palmu toteaa.
