Markkinakommentit

Keskuspankki jatkaa korkojen nostoa

USA:n keskuspankin avomarkkinakomitean kokouksen pöytäkirjat julkistettiin eilen ja niiden mukaan keskuspankki saattaa nostaa jälleen pian ohjauskorkoa.

Useat kokoukseen osallistuneet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että mikäli talousdata tukee edelleen nykyisiä talouden näkymiä, rahapolitiikan kiristämistä voitaisiin jatkaa.

Kokouspöytäkirjan anti ei ollut yllätys, sillä analyytikot odottavat vielä kahta koronnostoa tälle vuodelle.

Kokouksen osallistujat luonnehtivat Yhdysvaltojen vuoden toisen kvartaalin talouskasvua vahvaksi. Sekä kotitalouksien että yritysten kulutuksen kasvu jatkuu. Jotkut komitean jäsenet kuitenkin olivat huolissaan talouden mahdollisesta ylikuumenemisesta.

”Useimmat olivat sitä mieltä, että kansainvälisen kaupan kiistojen paheneminen oli mahdollisesti riski taloudelliselle toimeliaisuudelle. Jotkut komitean jäsenet olivat sitä mieltä, että jos kauppakiistat pahenevat merkittävästi, monimutkaiset kauppakysymykset inflaatio- ja tuotantovaikutuksineen tekevät keskuspankin tilanteesta entistä haastavamman, kun se yrittää määritellä sopivaa rahapolitiikkaa”, pöytäkirjoissa lukee.

Nordean mukaan Fedin elokuun alun kokouksen pöytäkirja oli odotusten mukainen.

”Näkemyksemme mukaan pöytäkirjat vahvistivat aiemmat odotuksemme, että Fed nostaa korkoaan 25 korkopisteellä ensi kuun kokouksessaan. Odotamme, että Fed jatkaa koronnostojaan neljännesvuosittain ensi vuoden syksyyn asti. Suurimmat riskit ennusteellemme ovat mahdollisesti kiihtyvä kauppasota ja odotettua korkeampi palkkojen ja hintojen nousu”, pankki toteaa aamukatsauksessaan.

Korkojen nousu on markkinoiden tämän hetken suurin riski sijoittajien kannalta, arvioi aiemmin viime viikolla Frontin toimitusjohtaja Vesa Engdahl.

”Vuotta 2019 kohti kuljettaessa USA:n keskuspankin rahapolitiikan kiristämistä ja korkotason nousua sijottajan kannattaa myös seurata tarkkaavaisesti. USA:n ja välillisesti koko maailmantalouden keskeisin riski – jopa kauppasotaa suurempi – liittyy nimenomaisesti Fedin rahapolitiikan uudelleen asemointiin vuosina 2019-20 ja sen vaikutukseen työllisyyteen, korkoihin ja USA:n talouden aktiviteettiin”, Engdahl toteaa.

Kommentoi
Ylös
>