Globaalien talousodotusten selkeä notkahtaminen on huono uutinen vientivetoiselle Suomelle, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori.
Globaalien talousodotusten selkeä notkahtaminen on huono uutinen vientivetoiselle Suomelle, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori.
Kansainvälisen Ifo World Economic Surveyn ja Ifo Economic Climate Euro Area -suhdannekyselyn tulosten mukaan talousodotukset ovat muuttuneet aiempaa pessimistisemmiksi. Selkeä heikkeneminen erityisesti päämarkkina-alueillamme Euroopassa ja Aasiassa tuo Timo Vuoren mukaan väistämättä haasteita Suomen viennille.
”Meidän on syytä varautua siihen, että kiivaimman kasvun kausi näyttää olevan päättymässä Euroopassa ja Aasissa. Hiipuva kysyntä ja investointihalukkuus eivät koskaan ole hyvä uutinen Suomelle. Varsinkin kun poliittiset epävarmuudet ja kauppasodat leimaavat vahvasti tämän päivän kansainvälisiä markkinoita ja jarruttavat investointeja”, muistuttaa Vuori.
Maailmantalouden Ifo-indikaattori tippui +2.9:sta -2.2:een. Euroalueen Ifo-indikaattori laski 19.6:sta 6.6:een. Molemmat ovat heikoimmat tulokset sitten vuoden 2011. Erityisesti suhdanneodotukset seuraavien kuuden kuukauden osalta notkahtivat voimakkaasti niin maailmantaloudessa (-15.7) kuin myös euroalueella (-14.3).
Vuoren mukaan talousodotusten muuttuminen pessimistisimmiksi Euroopan ja Aasian markkinoilla voi ennakoida maailman ja Euroopan talouden ohittaneen jo selkeän suhdannehuippunsa. Ifon pitkän ajan suhdanneluvut tukevat tätä johtopäätöstä.
”Nähtäväksi jää, kuinka Suomessa ja Euroopassa jaksetaan ja pystytään talouden mahdollisesti taantuessa jatkamaan välttämättömiä toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.”
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää tärkeänä, että maailmalta tuleva signaali otetaan Suomessa vakavasti, ja että sitä myötä Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaiset rakenteelliset muutokset ajetaan maaliin.
”Voimakasrakenteinen ja kestävä Suomi pystyy paremmin sopeutumaan maailmantalouden kasvun heikkenemiseen. Väestö vanhenee maailmantalouden tilanteesta riippumatta ja se vaatii toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi”, hän sanoo.
Tullin tuoreimpien tilastojen mukaan ulkomaankauppamme kasvoi vielä alkuvuonna 6 prosenttia.
”Suomen vienti on kuitenkin yhä kaukana vuoden 2008 huippuluvuista, eikä sinne päästäkään ilman uusia tuotannollisia investointeja. Se taas vaatii kansainvälistä kilpailukykyämme vahvistavaa, pitkän ajan kansallisia vero- ja työmarkkinaratkaisuja”, toteaa Vuori.
Ifo World Economic Survey julkaistiin maailmanlaajuisesti 12.11.2018 osoitteessa www.ifo.de. Siihen sisältyvä Ifo Euro Area Economic Survey julkaistiin jo 5.11.2018. Suomessa kysely julkaistaan yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Kyselyyn vastasi 1230 talousasiantuntijaa 119 maasta lokakuussa 2018.
Maailmantalous siirtyi 2017 pitkästä noususta lyhyeen buumiin ja nyt ollaan Ifon kellon mukaan laskussa, ehkä pitkässä sellaisessa. pic.twitter.com/xWaKuIpBGb
— Reijo Heiskanen (@Reiskanen) 12. marraskuuta 2018