Kumppaniblogit

Eläkejärjestelmämme hukkaa 9 miljardia euroa joka vuosi

Näyttääkö otsikon luku suurelta? Niin minustakin. Näin kuitenkin on, sillä julkinen eläkejärjestelmämme on viallinen.

Suomen julkisissa pakollisissa eläkerahastoissa on noin 200 miljardia euroa eläkemaksuina kerättyjä varoja, jotka on sijoitettu esimerkiksi osakkeisiin, korkosijoituksiin ja kiinteistöihin ympäri maapallon. Näiden varojen tuotto on keskimäärin noin 4,5 prosenttia vuodessa, mikä on hämmästyttävän vähän. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa eläkesijoitusten reaalituotoksi oletetaan vielä vähemmän, vain 3,5 prosenttia vuodessa.

Kun tiedetään, että pörssiosakesijoitusten keskimääräinen tuotto on ollut noin yhdeksän prosenttia vuosittain viimeisen sadan vuoden aikana, niin miksi siihen ei päästä? Eläkkeistä on sijoitettuna korkosijoituksiin noin 38 prosenttia ja ne tuottavat pitkällä aikavälillä surkeasti verrattuna osakesijoituksiin. Kiinteistöissä on sijoitettuna noin kahdeksan prosenttia eläkevaroista ja erilaisissa osakesijoituksissa noin 54 prosenttia. Tällä hetkellä korkosijoitukset eivät käytännössä tuota mitään ja parhaimmillaankin vain murto-osan osakesijoitusten keskituotosta. Kiinteistösijoitukset tuottavat pitkällä aikavälillä keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa tuoton ollessa varsin vakaata. Osakesijoitusten arvot vaihtelevat voimakkaasti vuosittain, mutta pelkästään vuotuinen osinkotuotto voittaa reilusti korkosijoitusten tuoton. Vertailun vuoksi on mainittava, että esimerkiksi Norjan öljyrahaston varoista on noin 2/3 erilaisissa osakesijoituksissa. Miksi meillä Suomessa on toisin? Alla olevassa kuvassa on sijoitusten jakauma ja kehitys lähivuosilta.

sijoituskanta eläkeyhtiöt sijoitukset

Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu? Lain mukaan työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti, eli tuottojen hakemisen ja riskinhallinnan on oltava tasapainossa. Tässä on huomattava, että tuotot ja riskit ovat toisiinsa sidoksissa. Mitä suurempi tuotto, niin sitä suurempi riski. Pitkällä aikavälillä osakesijoitusten ollessa hyvin hajautettuina eri kohteisiin riski kuitenkin laskee merkittävästi, eikä vuosittaisilla arvonmuutoksilla ole mitään merkitystä. Voidaan myös kysyä, miten turvallisia korkosijoitukset ovat, sillä usein korkosijoituksille ei saada turvaavia vakuuksia. Osakesijoituksissa omistaja kuitenkin omistaa osan kohteesta.

Vakavaraisuuslainsäädäntö vaikuttaa siihen, paljonko eläkevakuuttajat voivat ottaa riskejä sijoituksissaan. Myös EU:n rahoitusmarkkinoita koskeva sääntely koskee monelta osin suomalaista työeläkesijoittamista. Finanssivalvonnalla on alan valvojana määräyksiä ja ohjeita, jotka vaikuttavat sijoittamiseen. Lainsäädännön lisäksi työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjaavat alan kesken laaditut omat ohjeet ja suositukset. Eläkevarojen hyvin tuottava sijoittaminen on käsittääkseni tehty väärin perustein lainsäädännöllä mahdottomaksi.

Eläkevarojen hoidon kustannukset ovat korkeat. Finanssivalvonnan vastikään tekemän selvityksen mukaan Suomen eläkevarojen hoitokustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa. Kyseessä on valtava summa. Tästä summasta 1,4 miljardia euroa maksetaan eläkevakuutusyhtiöiden ulkopuolisille sijoituspalveluyhtiöille ja noin 200 miljoonaan käytetään eläkeyhtiöiden oman sijoitustoiminnan kuluihin. Nämä ovat täysin turhia kuluja. Miksi sijoitustoiminnan hoitamisesta maksetaan kenellekään mitään kun ei päästä edes keskimääräiseen indeksituottoon? Parempaan lopputulokseen päästäisiin passiivisilla indeksisijoituksilla ja hyvin pienillä kuluilla.

Tehdäänpä yksinkertainen laskelma: Jos työeläkevarat olisivat sijoitettuina kokonaan osakkeisiin hyvin hajautettuina ympäri maailman, niin näille noin 200 miljardin euron varoille saataisiin yhdeksän prosentin vuotuisella tuotolla noin 18 miljardin euron vuotuinen keskimääräinen tuotto. Nyt saadaan suunnilleen puolet tuosta, eli yhdeksän miljardia euroa. Johtopäätös on ilmeinen. Korkosijoitukset pitäisi lopettaa ja laittaa rahat kasvamaan osakesijoituksiin ympäri maailman. Tämä voitaisiin tehdä kustannustehokkaasti indeksisijoituksilla. Osinkotuotot tasaavat tilannetta, jos varojen tuottoa halutaan tai tarvitsee ottaa ulos. Muutos sijoituspolitiikkaan voitaisiin tehdä liukuvasti, esimerkiksi kymmenen vuoden kuluessa, jolloin vältettäisiin voimakkaimmat arvojen vaihtelut ja markkinahäiriöt.

Tämä on ”Suomen eläkejärjestelmä on surkea” -kirjoitussarjani kolmas osa. Lisää on tulossa.

Lähteet:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/ennustelaskelmat/pitkan-aikavalin-ennustelaskelmat/uusimmat-laskelmatulokset/
https://www.tela.fi/suomeen_sijoittaminen
https://www.tela.fi/sijoitusanalyysi
https://www.tela.fi/uutinen/1/0/tyoelakevakuuttajien_sijoituskulut_alle_prosentin
https://www.salkunrakentaja.fi/2017/10/kansallinen-rahasto-norjalainen/
Suosittelen tätä omastakin hyllystäni löytyvää sijoitustoiminnan perusopusta luettavaksi:
https://www.piensijoittaja.net/mielipide-kirjasta-sattuman-kauppaa-wall-streetilla/

Artikkeli on julkaistu alun perin Ossi Tiihosen blogissa 5.12.2018.

8 kommenttia

8 kommenttia

  1. Bernstein

    6.12.2018 at 15:13

    Tosi on mutta kuitenkin:

    1. Jos suomalaisen tuleva eläke sijoitetaan osakkeisiin(olkoonkin että indeksin kautta), suomalaisen edustaja parlamentissa eli SDP:n punanuttuinen auguuri syyttää eläkeyhtiötä kasinotaloudesta, verottomista osinkotuloista, rahanpesusta tai veroparatiiseista. Tai meetoosta. Tai jostain muusta yhtä älyttömästä mutta yhtä hyvin vaalikarjaan uppoavasta. No deal, koska ”demokratia”.

    2. Ainakin minulle kelpaa (käytännössä nollariskinen) 4.5 % vuosituotto. Pienemmän tuoton vastapoolina kun on myös parempi likviditeetti: Osakkeiden vuosituotto lähes koko maailmassa taitaa kuluvana vuonna jäädä kauas alle 4,5 prosentin.

    Tämä ainakin on helppo:

    ”Miksi sijoitustoiminnan hoitamisesta maksetaan kenellekään mitään kun ei päästä edes keskimääräiseen indeksituottoon?”

    -Samasta syystä kuin miksi rahastonhoitajalle maksetaan ”aktiivisalkun” piiloindeksoinnista. Tai pakkomyynneistä, vaikka robottihan se siellä painaa myyntinappulaa kun algoritmi panikoi.

    Rahaston tehtävänä on rahastaa hyväuskoisia ja vastaavasti ”valtiollisen” eläkeyhtiön tehtävänä on tarjota suojatyöpaikkoja wannabe-rahastonhoitajille.
    Vaihtoehto: Kansalaispalkka. Exceliin pistäminen ei demokratiassa kuitenkaan kelpaa ratkaisemaan tätäkään rahayhtälöä.

  2. Ossi Tiihonen

    Ossi Tiihonen

    6.12.2018 at 16:19

    1. Näin saattaa käydä. Luulen, että vihervasemmisto on tuossa suhteessa menetettyä porukkaa. Vihervasemmisto on Suomessa kuitenkin eduskunnassa vähemmistössä, joten toivoa muutoksesta on.

    2. Jos arvostaa likviditeettiä, niin silloin on todella pidettävä korkosijoituksissa tai käteisenä osa. Tämä koskee omia sijoituksia.

    Eläkerahastojen kyseessä ollessa on sellainen ongelma, että niihin meneviin pakollisiin maksuihin ei yleensä (pl. yrittäjät) pääse vaikuttamaan mitenkään, eikä niitä saa ulos halutessaan. Tällöin niitä ei ole likviditeetissäkään. Minä haluaisin, että ihminen saisi itse päättää suuremmasta osasta eläkevarojensa sijoittamisesta kuten monessa muussa maassa tehdäänkin. Mutta tämä on uuden kirjoituksen paikka.

    Tuo yksi kysymys oli retorinen ja sen on tarkoitus saada lukija miettimään asiaa. Juttu on kirjoitettu alun perin ei-sijoittajille – SalkunRakentajan ansiosta myös täällä. Vastauksista kysymykseen olen samaa mieltä kanssasi. Kansalaispalkasta en tiedä riittävästi kommentoidakseni – siitä kyllä eräs henkilö kommentoi Twitterissä, että eläkkeelle pääsisi paljon aiemmin kun saisi sen sijoitustuottojen päälle =)

  3. KillBill

    6.12.2018 at 22:34

    Voisi vielä kysyä miksi työeläkeyhtiöllä esim. ELO ja Ilmarinen on noin 500 työntekijää. Luulisi että tuolla määrällä ajattelua voitettaisiin pörssi-indeksin mennen tullen, mutta nyt hävitään selkeästi.

    Muilla eläkeyhtiöllä on varmaan samaa luokkaa tai ainakin satoja työntekijöitä.

    Palkkakulut sivukuluineen 500 työntekijästä lienevät noin 300-400 miljoonaa vuodessa. Tämäkin turha kulu syö sijoitusten tuottoa.

    • Ossi Tiihonen

      Ossi Tiihonen

      7.12.2018 at 10:00

      Tuota henkilöstön määrää minäkin olen ihmetellyt. Osa on tietysti töissä eläkkeiden maksatusbyrokratiassa jne., mutta silti sijoituksia hoitaa todennäköisesti iso joukko. Ja sitten lisäksi vielä 1,4 mrd euroa ulkopuolisille sijoitusten ’hoitoyhtiöille’. Riittäisiköhän vaikka kaksi ihmistä, jos olisi kyseessä hajautus indeksirahastoihin?

      Siihen, että indeksi pitkällä aikavälillä voitettaisiin, en usko ollenkaan. Sijoitustutkimusten mukaan kun katsotaan riittävän pitkä aikaväli, esim. 25 vuotta, niin kaikki aktiiviset rahastot häviävät indeksille. Tuurilla voi indeksin voittaa jopa 20 vuotta.

      Tämä asia on mielestäni todella iso ja siitä pitäisi keskustella paljon enemmän. Jos esimerkiksi paremmat tuotot ja pienemmät palkkiot jaettaisiin eläkkeensaajille, niin samalla voitaisiin tulevia TYEL-maksuja pienentää merkittävästi ja yritysten kannattavuus paranisi huomattavasti.

  4. Osakesäästäjä

    7.12.2018 at 13:12

    Mikä saa sinut uskomaan, että osakkeiden keskimääräinen vuosituotto on jatkossa 9 prosenttia? Useat tutkijat ovat esittäneet huomattavasti vaatimattomampia arvioita tulevalle kehitykselle.

  5. Ossi Tiihonen

    Ossi Tiihonen

    7.12.2018 at 17:15

    Koska niin on käynyt viimeiset sata vuotta.

    Silti – ”Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta”. Tutkijat nyt esittävät kaikenlaista. Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden.

    Tämä ei ole minulle uskon asia, vaan enemmänkin todennäköisyyden. Pidän todennäköisenä, että maailma jatkuu suunnilleen ennallaan ilman ’mustien joutsenten parvea’.

    Ja kysymyshän on allokoinnista. Jos joutsenet lähestyvät pommikuilut avoimena, niin mikään sateenvarjo ei auta, edes korkosijoituksissa. Luen säännöllisesti höpinää korkosijoitusten ’turvallisuudesta’. Miten voisi pakottaa esimerkiksi suvereenin Kreikan valtion maksamaan lainansa? Vaikka olisi minkälaiset ’takuudet’. Ehkä amerikkalaiset pystyisivät siihen kun ajaisivat pari lentotukialusta iskuetäisyydelle?

    Jos verrataan eläkevarojen sijoituksia yksityissijoittajaan, niin aika moni yksityissijoittaja hyödyntää velkavipua, jolloin tuotto on suurempi kuin 9 %. Suurin osa suomalaisista ei edes tajua käyttävänsä velkavipua – jos on tonni ylimääräistä, niin sijoitatko sen vai teetkö ylimääräisen asuntolainan lyhennyksen? Jos sijoitat, niin hyödynnät velkavipua.

    Näin hieman irroitellen perjantai-iltana =)

  6. Damien

    11.12.2018 at 13:04

    Onko tässä blogissa vertailtu tuottolukuja yhdenvertaisesti? Eli onko yhdeksän prosentin tuotto reaalituottoa vai nimellistuottoa?

    Kun blogissa kirjoitetaan eläkesijoitusten tuotoista, niin blogissa mainitaan aivan oikein, että on kyse reaalituotosta ja vielä tuotto-olettaman lähdekin eli Eläketurvakeskus mainitaan. Mutta kun puhutaan pörssiosakesijoitusten keskimääräinen tuotosta, niin ei enää mainitakaan onko kyse reaalituotosta, eikä mitään lähdettäkään mainita.

  7. Ossi Tiihonen

    Ossi Tiihonen

    11.12.2018 at 23:27

    Molemmat 4,5 % ja 9 % ovat tuossa laskelmassa bruttotuottoja, ts. ennen inflaatiota. Eläketurvakeskuksen laskelma inflaatio huomioiden.

    Olen tuohon 9 % olettamaan tehnyt itse asiassa pienen varmuusalennuksen, sillä eri lähteissä annetaan vähän erilaisia tuottolukemia. Suuresti arvostamani Burton G. Malkiel kertoo historialliseksi tuotoksi 10 %. ”From 1926 to the present, for example, common stocks provided an average annual rate of return of about 10%.”
    https://blog.wealthfront.com/us-stock-long-term-returns/

    Onhan tuolla Malkielilta toki tällainenkin lausuma ”Realistic long-term projections should be in the 5 to 7% range.” Mutta jos ne korot ovat jatkossa yhtä alhaalla kuin nyt, niin tuolla nykyisellä eläkeyhtiöiden allokaatiolla on hyvä, jos pääsevät puoleen noistakaan pitkällä aikavälillä. Ei siis muuta päätelmää siitä, että painotus on pahasti väärin.

    Ei pitäisi ottaa tähän nyt esimerkiksi yhden vuoden tuottoja, mutta Suomen pörssin ensi kevään pelkäksi keskiosinkotuotoksi odotetaan viittä prosenttia, joka on reippaasti yli korkotuottojen, mikä mielestäni… hmm… korostaa osakkeiden vahvuutta sijoituskohteena. Jos miettii tilannetta yksityissijoittajan näkökulmasta, niin velkavipu nostaa tuottoa huomattavasti. Maltillisella velkavivulla voi nostaa tuoton esim. 13 % tasolle ja maksaa alhaisen korkokustannuksen osingoilla. Nordnetin Superluottoa saa 0,99 % korolla ja sekin on verovähennyskelpoinen, eli todellinen kustannus reippaasti alle prosentin.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös