Osakemarkkinoiden kurjimus on vain kiihtynyt viime päivinä.
Osakemarkkinat laskivat jälleen rajusti jouluaattona, kun sijoittajat säikähtivät presidentti Donald Trumpin uutta hyökkäystä keskuspankki Fediä kohtaan.
Presidentti totesi twiitissään, että USA:n ainoa talouden ongelma on keskuspankki Fed.
The only problem our economy has is the Fed. They don’t have a feel for the Market, they don’t understand necessary Trade Wars or Strong Dollars or even Democrat Shutdowns over Borders. The Fed is like a powerful golfer who can’t score because he has no touch – he can’t putt!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) 24. joulukuuta 2018
Myös valtiovarainministeri Steven Mnuchinin yritys laannuttaa osakemarkkinoiden paniikkia näytti aiheuttavan vastakkaisen reaktion markkinoilla, kuin mitä hän oli toivonut.
S&P 500 -osakeindeksi romahti jouluaattona peräti 2,7 prosenttia ja teknologiapörssi Nasdaq 100 romahti peräti 2,4 prosenttia. Nasdaq on jo päätynyt niin sanottuu karhumarkkinaan, eli se on menettänyt yli 20 prosenttia edellisen huipun arvostaan.
Nasdaq 100 on tullut viikossa alas jo yli yhdeksän prosenttia ja S&P 500 on sekin tippunut viikossa lähes 7,7 prosenttia. Euroopan pörsseissä lasku on ollut maltillisempaa.
Mitkä tekijät selittävät romahduksen?
Lokakuussa alkanutta laskumarkkinaa on selitetty lähinnä kahdella tekijällä.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on kiristänyt rahapolitiikkaa asteittain ja 19.12. Fed päätti nostaa ohjauskoron 2,25 prosentista 2,5 prosenttiin. Keskuspankin ohjauskoron nosto on jo neljäs tänä vuonna ja se oli odotettu. Vuoden 2015 jälkeen Fed on nostanut ohjauskorkoaan jo kahdeksan kertaa. Tuolloin korko oli painettu nollaan.
Historia osoittaa, ettei korkojen nousu ole ollut mitään ruusuilla tanssimisen aikaa.
Lähes kaikki lähihistorian korkojen nousukaudet ovat johtaneet taantumaan ja finanssi- tai pankkikriisiin, väittää analyytikko Jesse Colombo.
”Ei ole syytä olettaa, että tällä kertaa asiat olisivat toisin”, Colombo toteaa.
Toinen sijoitusmarkkinoita hermostuttava tekijä on USA:n ja Kiinan kauppasota.
Presidentti Trump on tähän mennessä asettanut tullit kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on noin 250 miljardia dollaria eli noin puolet kaikesta Yhdysvaltain Kiinan-tuonnista.
Kuun alussa pidetyssä G20-maiden kokouksessa Argentiinassa USA ja Kiina pääsivät aselepoon ja sopimukseen, jonka mukaan maiden on päästävä seuraavan 90 päivän aikana sopimukseen esimerkiksi tullittomista rajoista, teknologiatuotteiden ja -palveluiden käytöstä sekä kyberturvallisuudesta. Mikäli sopuun ei päästä 90 päivän aikana, aikoo Yhdysvallat asettaa suunnittelemansa 25 prosentin tuontitullin voimaan.
Pelot tuloskasvun hiipumisesta kasvavat
Markkinoilla on kuitenkin muitakin huolia kuin kiristyvä rahapolitiikka ja kauppasota.
Keskeisin osakemarkkinoiden suuntaan ajava tekijä on aina viime kädessä pörssiyhtiöiden tuloskehityksen muutos tai odotukset tuloskehityksen muutoksesta. Amerikkalainen CNBC-sivusto kertoo, että Wall Streetin analyytikot ovat alentaneet vuoden 2019 tulosennusteita yksinumeroisiin kasvulukuihin. Factsetin mukaan vielä jokin aika sitten konsensusennusteet odottivat ennätyksellistä 21 prosentin tuloskasvua jenkkiyhtiöille.
Ekonomisti Ed Yardeni varoitti sijoittajakirjeessään keskiviikkona odottavansa vain noin viiden prosentin tuloskasvua vuodelle 2019.
Kuluvan vuoden jenkkiosakkeiden kurssinousun takana on viime kädessä yritysten kova tuloskasvu, joka sai ylimääräistä nostetta Trumpin asettamista mittavista veroalennuksista yrityksille. Veroalennusten vaikutus tuloskasvuodotuksiin haihtuu kuitenkin vähitellen, kun ne alkavat näkyä toteumaluvuissa.
Ero vuoden 2018 tuloskasvuodotuksissa ja ensi vuoden odotuksissa on selvä. Factsetin mukaan analyytikot odottivat tälle vuodelle 20,5 prosentin tuloskasvua ja 8,9 prosentin liikevaihdon kasvua. Ensi vuodelle tuloskasvuodotus on 8,3 prosenttia ja liikevaihdon kasvuodotus puolestaan on 5,5 prosenttia.
Morgan Stanleyn USA:n päästrategi Michael Wilson, joka ennusti jo tälle vuodelle osakemarkkinoille heikkoutta, näkee 50 prosentin todennäköisyyden tulostaantumalle vuonna 2019. Tulostaantuma määritellään yleensä tilanteeksi, jossa tulokset laskevat vuositasolla kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä.
Ed Yardenin mukaan markkinoilla hinnoitellaan jo tulosten kääntymistä laskuun. S&P 500 –osakeindeksin ennustetuilla tuloksilla laskettu P/E-kerroin on laskenut jo tasolle 14,6x, mikä on alhaisin taso sitten lokakuun 2014.
