Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt kilpailijamaista jälkeen, varoittaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Teknologiayritysten tilauskanta vahvistui edelleen loppuvuonna, ja yritykset saivat uusia tilauksia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä, Teknologiateollisuus ry kertoo tiedotteessaan. Tarjouspyyntöjen määrä notkahti kuitenkin syksyn aikana, ja rekrytoinnit kääntyivät laskuun loppuvuodesta. Rekrytointien vähentymistä voi selittää myös osaajapula.
Tiedot perustuvat torstaina julkistettuun Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.
Tiedustelun mukaan teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 77 miljardia euroa eli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvusta noin puolet oli määrällistä kasvua, ja puolet johtui raaka-aineiden ja komponenttien maailmanmarkkinahintojen noususta. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan myös alkuvuonna vuodentakaisesta luvusta.
Kasvuodotusten heikkeneminen ja talouden epävarmuus näkyvät kuitenkin myös teknologiayritysten markkinatilanteessa. Yritysten saamat tarjouspyynnöt vähenivät selvästi koko syksyn ajan, joskin vuodenvaihteessa tapahtui pieni palautuminen ylöspäin.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola pitää suomalaisten teknologiayritysten suoritusta tässä tilanteessa erinomaisena, sillä teollisuustuotannon kasvu pysähtyi EU-alueella jo viime vuonna ja teollisuuden uudet tilaukset kääntyivät euroalueella laskuun loppuvuodesta.
Kansainvälisen talouden tilanne on Hirvolan mukaan nyt erittäin herkkä: Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa jopa poikkeuksellisen suuresta talouden epävarmuudesta.
”Suomi tarvitsee jatkossakin kasvua ja nykyistä korkeamman työllisyysasteen hyvinvointimenoista selviytyäkseen. Tulevan hallituksen on löydettävä tehokkaat keinot, joilla tuetaan kasvua, vauhditetaan investointeja sekä vahvistetaan yritysten tulevaisuudenuskoa. Samaan aikaan on kannettava vastuuta julkisen talouden kestävyydestä”, Hirvola tähdentää.
Hirvola peräänkuuluttaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan määrätietoista kehittämistä. Uudistuminen, ympäristöhaasteet ja pidemmän aikavälin kasvu edellyttävät hänen mukaansa uuden tiedon ja osaamisen sekä innovatiivisten ratkaisujen luomista ja hyödyntämistä.
”Teknologiateollisuus on esittänyt julkiseen TKI-rahoitukseen 300 miljoonan euron lisäpanostusta. Se on myös innovaatiopolitiikkaa selvittäneen professori Erkki Ormalan näkemys tarvittavasta tasokorotuksesta”, Hirvola muistuttaa.
Tuottavuuden kehitys on jäänyt Suomessa jälkeen kilpailijamaista, ja siihenkin on syynä investointien vähäisyys, Hirvola toteaa.
”Investointiaste eli aineellisten investointien suhde jalostusarvoon on jämähtänyt matalalle tasolle, ja aineettomien investointien tilanne on tätäkin karumpi. Aineettomat investoinnit ovat miltei puolittuneet vuoden 2008 jälkeen. Suomi ei pärjää näillä eväillä pidemmän päälle.”
Hirvolan mukaan investointien vauhdittamiseksi on syytä selvittää myös verotuksellisia keinoja. Hän mainitsee esimerkkinä investointien vapaan poisto-oikeuden, jonka vaikutuksia ETLA tällä hetkellä tutkii. Tässä mallissa yritys voisi jaksottaa verotusta nykyistä vapaammin eli tehdä investoinnista poiston yhdellä kertaa tai jaksottaa poistoja useammalle vuodelle.
EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden viime vuonna investointien arvo laski noin 12 prosentilla noin 3,7 miljardiin euroon.
