Sijoittajien katseet kohdistuvat yhä vahvemmin keskuspankkeihin.
Markkinoilla on povattu Fedin madaltavan heinäkuun koronleikkauksen lisäksi ohjauskorkoa vielä kerran tai kaksi loppuvuoden aikana.
Tosin tämä toive vaikuttaa nyt epätodennäköisemmältä, kun USA:n kesäkuun työllisyysraportti oli odotettua positiivisempi. Yhdysvaltain maatalouden ulkopuolisia työpaikkoja syntyi kesäkuussa jopa 224 000, kun ekonomistit odottivat 160 000 uutta työpaikkaa.
Kuitenkin rahapolitiikan nopea suunnanmuutos on heijastunut myös markkinakorkoihin. Vielä viime marraskuussa USA:n 10 vuoden velkakirjan korko kävi 3,2 prosentissa, nyt se on painunut 2,0 prosenttiin. Myös Euroopassa esimerkiksi Saksan valtiolainan korko on ollut laskussa.
Syynä sijoittajien mielenkiintoon keskuspankkeja kohtaan on vaimeneva talouskasvu, arvioi LähiTapiola Varainhoidon rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen. Vielä edellisvuoden lopussa Yhdysvaltain keskuspankin odotettiin nostavan ohjauskorkoaan kuluvan vuoden aikana kahdesti, Kinnunen toteaa blogissaan.
Alkuvuodesta keskuspankki Fed teki kuitenkin U-käännöksen ja koronnosto-odotukset siirtyivät tulevaisuuteen.
”Kesän lähestyessä epävarmuus talouskasvusta on lisännyt sijoitusmarkkinoiden odotuksia, että maailman keskeiset keskuspankit alkavat jälleen tukea taloutta koronlaskuin ja määrällisellä elvytyksellä”, Kinnunen toteaa.
Ekonomistin mukaan etenkin Yhdysvaltain keskuspankki Fediltä sijoittajat odottavat koronlaskuja.
”Arviot koronlaskujen ajankohdasta ja määrästä vaihtelevat kuitenkin merkittävästi eri markkinatoimijoiden välillä. Myös Euroopan keskuspankki EKP on viestinyt koronlaskun mahdollisuudesta ja arvopaperien osto-ohjelman uudelleenkäynnistämisestä, jos inflaatio ja inflaatio-odotukset pysyvät euroalueella alhaisina.”
Vaimenevan talouskasvun ja kasvaneen epävarmuuden myötä sijoittajat ovat hakeneet kesän lähestyessä turvaa muun muassa Yhdysvaltain ja Saksan pitkistä valtionlainoista. Siten näiden markkinakorot ovat painuneet poikkeuksellisen alas, Kinnunen toteaa.
”Valtionlainamarkkinoiden korkotasojen perusteella korkomarkkinat ovat pessimistisiä tulevan talouskehityksen suunnasta ja kauppasotakehityksen jatkosta. Toisaalta maailman osakemarkkinat ovat samaan aikaan edelleen pysytelleet lähellä kuluvan vuoden korkeimpia kurssitasojaan.”
Ekonomistin mukaan osakemarkkinoiden kannattelevia tekijöitä ovat olleet odotukset keskuspankkitoimista ja toiveet kauppakiistojen pahimpien uhkakuvien välttämisestä.
”Nähtäväksi jää, kumpi markkina on lopulta oikeassa. Keskuspankit ja kauppakiistat määrittävät sijoitusmarkkinoiden loppuvuoden askelmerkit, ja markkinoilla voidaan nähdä mahdollisesti merkittävääkin kurssiheiluntaa.”
Korkojen laskulla on ollut suora vaikutus joukkolainamarkkinoihin sekä lisäksi epäsuora myönteinen vaikutus osakemarkkinoihin, arvioi Danske Bank.
