Datakeskukset ovat Suomelle merkittävä mahdollisuus luoda kasvua ja työpaikkoja. Googlen vuonna 2017 tilaaman arvion mukaan datakeskusteollisuuden vaikutukset kaikkine kerrannaisvaikutuksiin Suomessa voisivat vuoteen 2025 mennessä olla jopa 2,3 miljardia euroa ja 33 000 tuhatta työpaikka.
Suomen pilvipalveluiden markkinoiden arvioidaan olevan vuoteen 2025 mennessä noin seitsemän miljardia euroa.
Datakeskusten tarve kasvaa jatkuvasti tiedon digitalisaation vuoksi. Esimerkiksi mobiilidatan käyttö kasvaa jatkuvasti ja pian yleistyvät mobiilidatan 5G-verkot tuovat lisää kysyntää datakeskuksille.
Suomi on lähtökohtaisesti vahvoilla kilpailussa palvelinkeskusten sijaintipaikoista. Meillä on vakaa yhteiskunta, koulutettu väestö, hyvä energian saatavuus sekä datakeskuksille otollinen ilmasto.
Samat vahvuudet ovat kuitenkin myös Ruotsilla.
Paitsi että Ruotsilla on yksi merkittävä kilpailuetu Suomeen verrattuna: verotus.
Ruotsi nimittäin alensi muutama vuosi sitten sähköveronsa EU:n minimitasolle, huomauttaa ICT-alan edunvalvoja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa artikkelissaan.
Ussa kertoo, että samalla kun Ruotsi laski sähköveroaan, se laski myös konesaleilta vaadittua tehorajaa niin, että myös pienet yksiköt pääsevät alennetun veron piiriin.
Ruotsin veronalennus oli tehokas ratkaisu lisätä Ruotsin houkuttelevuutta datakeskusten sijaintimaana.
”Kaksi mittavaa palvelinkeskusta on kuluneen vuoden aikana ilmoittanut investoivansa nimenomaan Ruotsiin. Lisäksi meneillään on lukuisia pienempiä hankkeita. Googlen isoa laajennusinvestointia lukuun ottamatta Suomi nuolee näppejään”, Ussa kertoo.
Ussan mukaan palvelinkeskusten sijaintipaikkaa harkitseva yritys varmasti punnitsee Suomen ja Ruotsin eroja myös verotuksen kannalta. Tässä kilpailussa Suomi on Ruotsia jäljessä selvästi.
Ussan mukaan vero on Suomessa suurille palvelinkeskustoimijoille 14-kertainen ja pienille, alle viiden megawatin datakeskuksille, 45-kertainen Ruotsiin verrattuna.
Suomen kannattaisikin Ussan mielestä nyt huomioida 5G-palveluiden tarvitsema hajautettujen ja kooltaan pienempien palvelinkeskusten tarve lähellä asutuskeskuksia. Hänen mukaansa on välttämätöntä, että palvelinkeskusten verotuksen keinotekoinen raja poistetaan Ruotsin tavoin.
”Hallitusohjelmassa alennus pienille palvelinkeskuksille luvataan siinä tapauksessa, että palvelinkeskuksen tuottama lämpö hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Hyödynnettävyys on reilu vaatimus, mutta varmastikaan kaukolämpöverkko ei tulevaisuudessa ole ainoa tapa varmistaa hukkalämmön jälleenkäyttö. Hukkalämpö voi olla hyötylämpöä monin eri tavoin. Säädökset rakennetaan tulevaa varten, ei nykyiseen hetkeen.”
Ussan mielestä toimiva digi-infra on pohja, jolle rakennetaan suomalaista menestystarinaa digitalisaation kärkimaana.
