Matalankin korkotason maailmassa löytyy korkeaa tuottoa tarjoavia korkosijoituksia.
Finanssikriisin jälkeen maailman suurimmat keskuspankit ovat harjoittaneet poikkeuksellisen massiivista elvyttävää rahapolitiikkaa. Keskuspankkien painettua ohjauskorot alas, ovat lyhyiden velkakirjojen tuotot laskeneet.
Keskuspankit ovat myös ostaneet markkinoilta velkakirjoja, mikä on laskenut niiden tuottoja. Tämä kvantitatiiviseksi elvytykseksi kutsuttu operaatio on johtanut historialliseen tilanteeseen: sekä lyhyiden että pitkien valtiolainojen korot ovat painuneet jälkimarkkinoilla jopa negatiivisiksi.
Esimerkiksi Saksan 10 vuoden velkakirjan tuotto on tällä hetkellä -0,57 prosenttia ja yhden vuoden velkakirjan tuotto -0,77 prosenttia.
Yhdysvalloissa korot ovat olleet viime vuosina hieman korkeampia, mutta sielläkin 10 vuoden velkakirjan tuotto kävi vuonna 2016 vain 1,3 prosentissa. Historiallisesti se on alhainen lukema, sillä esimerkiksi vielä 80-luvulla korko kävi hetkellisesti yli 16 prosentissa.
Kauppasodan ja kansainvälisten suhdanteiden heikkenemisen vuoksi USA:n korot ovat viime aikoina laskeneet ja tällä hetkellä 10 vuoden velkakirjan tuotto on 1,75 prosenttia.
Kehittyvillä markkinoilla korkosijoitusten tuotot ovat kuitenkin toista luokkaa kuin USA:n ja Saksan kaltaisten vakaiden länsimaiden velkakirjojen tuotot.
Esimerkiksi Brasilian yhden vuoden velkakirjan tuotto on 5,3 prosenttia ja 10 vuoden velkakirjan tuotto 7,2 prosenttia. Vastaavasti Intian yhden vuoden velkakirjan tuotto on 5,9 prosenttia ja 10 vuoden velkakirjan 6,5 prosenttia.
Piensijoittajalla on siis mahdollisuus hakea korkosijoituksille tuottoa kehittyvien markkinoiden velkakirjoista.
Kuitenkin on hyvä tiedostaa vanha totuus tuoton ja riskin riippuvuudesta. Kehittyvien markkinoiden korkosijoituksien ja korkorahastojen tuottojen mukana tulee myös länsimaiden velkakirjoja kovemmat riskit.
Lisäksi korkorahastojen tuotto ei riipu pelkästään velkakirjojen jälkimarkkinatuotosta vaan velkakirjojen arvonmuutoksesta. Jos velkakirjojen kysyntä kasvaa, nousee niiden markkinahinta, mikä nostaa korkorahaston kokonaistuottoa.
Finanssialan keskusliiton viimeisin rahastoraporttikin osoittaa korkosijoittamisen mahdollisuudet.
Viimeisen vuoden aikana Suomeen rekisteröidyistä korkorahastoista parhaaseen tuottoon ylsivät juuri kehittyvien markkinoiden korkorahastot, joiden vuosituotto oli keskimäärin 7,4 prosenttia.
Myös yrityslainoihin sijoittavat rahastot tuottivat 5,8 prosenttia.
Kuva: Suomeen rekisteröityjen korkorahastojen nettomerkinnät ja tuotot. Lähde: Finanssiala ry.
| milj. EUR | Nettomerkinnät heinäkuu 2019 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Pääoma 31.7.2019 | Tuotto 12 kk (ka.) |
| Valtioriski EUR | 25 | 325 | 6 131 | 6,60 % |
| Luokitellut yrityslainat EUR | 172 | 170 | 10 121 | 4,10 % |
| Korkeariskiset yrityslainat EUR | 22 | 447 | 3 227 | 3,10 % |
| Valtioriski maailma | -1 | -8 | 170 | -0,30 % |
| Luokitellut yrityslainat maailma | 87 | 334 | 5 446 | 5,80 % |
| Korkeariskiset yrityslainat maailma | 10 | 270 | 2 825 | 4,40 % |
| Kehittyvät markkinat | 32 | 259 | 3 774 | 7,40 % |
Vertailun vuoksi: kotimaisten osakerahastojen tuotot vaihtelivat -2,6 prosentin ja 11,1 prosentin välillä.
Esimerkiksi Suomen, pohjoismaiden, Euroopan, Japanin, Tyynenmeren alueen ja maailman osakerahastojen tuotot jäivät kehittyvien markkinoiden korkorahastojen tuoton alapuolelle viimeisen vuoden aikana.
Finanssialan mukaan epävarmuus osakemarkkinoilla vauhditti edelleen korkorahastoihin sijoittamista.
Pitkän koron rahastoihin kertyi 348 ja lyhyen koron rahastoihin 315 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 70 miljoonaa euroa.
Varoja lunastettiin osakerahastoista yhteensä 35 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 3,9 miljardia euroa.
”Vaikka maailmantalouden näkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, niin on hyvä huomioida, että monessa maassa talous kuitenkin edelleen kasvaa. Ennusteissa talouskasvu vain hidastuu. Talouskasvun aikana valikoiva sijoittaja on pystynyt löytämään hyviä sijoituskohteita ja hajauttamaan riskiä”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
