Epävarmassa maailmantalouden tilanteessa kannattaa suosia laadukkaita osinkoyhtiöitä, neuvoo Danske Bankin seniorianalyytikko.
Maailmantalouden epävarmuustekijät nousivat tällä viikolla uudelle tasolle, kun Kiinan heikensi rajusti juanin vaihtokurssia.
Kiinan keskushallinto kehotti myös valtionyhtiöitä olemaan ostamatta yhdysvaltalaisia maataloustuotteita.
Juanin heikentäminen tekee kiinalaistuotteet kilpailukykyisemmiksi maan ulkopuolella. Donald Trump syytti juanin laskun jälkeen Kiinaa valuuttamanipuloinnista.
Sijoittajien pelkona on nyt, että kauppasota muuttuu myös valuuttasodaksi.
Taantumapelot näkyvät jo ennakoivien suhdanneindikaattoreiden, kuten ostopäällikköindeksien laskuna ympäri maailmaa.
Korkokäyrä ja muut suhdanneindikaattorit ennustavat taantumaa
Myös luotettavana taantumaindikaattorina pidetty korkokäyrä, eli pitkien ja lyhyiden korkojen erotus, on kääntynyt Yhdysvalloissa negatiiviseksi.
Oulun yliopiston rahoituksen dosentti Hannu Kahra muistuttaa SalkunRakentajan blogissa, että laskeva korkokäyrä on ennakoinut kaikki vuoden 1960 jälkeiset kuusi talouden taantumaa. Korkokäyrä on antanut virheellisen signaalin ainoastaan kerran.
Analyysi- ja ennustetoimisto GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen arvioi puolestaan, että viestit maailmantaloudesta ovat synkentyneet koko vuoden. Synkkeneminen on myös ollut paljon nopeampaa kuin monet vielä alkuvuodesta uskoivat.
Kasvaneesta taantumariskistä huolimatta Danske Bank pitää edelleen osakkeiden tuottopotentiaalia korkosijoituksia parempana.
Osakkeita tukee pankin mukaan edelleen alhainen korkotaso.
”Pidämme edelleen osakkeiden tuottopotentiaalia joukkolainoja houkuttelevampana. Korot ja niiden myötä joukkolainojen tuotot ovat erittäin alhaiset, ja lisäksi keskuspankit pyrkivät torjumaan kauppasodan kielteisiä vaikutuksia elvyttävällä rahapolitiikalla. Se tukee talouskasvua ja parantaa yritysten kannattavuutta”, kertoo Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto pankin artikkelissa.
Laadukkaita osinkoyhtiötä salkkuun
Kivipelto kertoo, että Danske Bankin salkuissa on edelleen pieni osakkeiden ylipaino, ja osakkeista ylipainossa ovat tällä hetkellä eurooppalaisosakkeet ja alipainossa japanilaisosakkeet.
Kivipelto suosittelee tässä markkinatilanteessa kuitenkin suosimaan laadukkaita osinkoyhtiöitä.
”Seuraamme kuitenkin tilanteiden kehittymistä tiiviisti, ja pieni osakeylipaino on osoitus siitä, että näemme markkinoilla riskejä keskuspankkien keventyvästä rahapolitiikasta huolimatta. Siksi suosittelemme myös yleisesti sijoittamaan laatuosakkeisiin, jotka maksavat osakkaille järkeviä osinkoja.”
Seniorianalyytikon mukaan alhaisen korkotason myötä monet sijoittajat ovat joukkolainojen heikkojen korkotuottojen vuoksi keskittyneet osinko-osakkeisiin, mikä voi tukea osinko-osakkeiden kehitystä.
”Laadukkaat osinko-osakkeet ovat tyypillisesti vakaampia epävarmoina aikoina, mikä on tärkeä ominaisuus nyt, kun ilmassa on paljon poliittisia epävarmuustekijöitä.”
Kivipellon mielestä kauppasota on nyt ja jatkossa merkittävä tekijä, eikä se raukea aivan hetkessä. Hän muistuttaa myös, että elokuu on historiallisesti ollut vaikea kuukausi osakemarkkinoilla, erityisesti Yhdysvalloissa – tulosjulkistusten voima hiipuu ja sijoittajat lomailevat, joten kaupankäyntiä on vähemmän ja silloin kurssilaskuun ei tarvita paljonkaan negatiivista uutisointia.
Kivipelto ennustaa osakemarkkinoiden kurssiheilunnan eli volatiliteetin kasvavan.
”Kauppasodan kiihtyminen on sijoittajille kuin punainen vaate. Siksi osakemarkkinoilla on lähiaikoina odotettavissa normaalia suurempaa heiluntaa. Odotamme kuitenkin, että keskuspankit jatkavat osakemarkkinoita tukevaa rahapolitiikkaa.”
Kauppasodan lisäksi Britannian EU-ero eli Brexit saattaa vaikuttaa osakemarkkinoihin.
”Brexitin määräaikaan on enää alle kolme kuukautta. Mitä lähemmäs 31.10. tulee, sitä enemmän medianäkyvyyttä brexit saa. Sillä puolestaan voi olla vaikutuksia erityisesti Euroopan osakemarkkinoihin ja punnan kurssiin.”
Kivipelto arvioi, että Boris Johnson vaikuttaisi olevan edeltäjäänsä Theresa Mayta huomattavasti suurempi sopimuksettoman brexitin puolestapuhuja, mutta se ei tarkoita, että Ison-Britannian alahuoneen valtasuhteet olisivat muuttuneet.
”Matka enemmistöön missä tahansa brexitiin liittyvässä asiassa on yhä pitkä, ja arvioimme, että todennäköisin lopputulema on jälleen uusi määräajan pidennys tai uudet parlamenttivaalit.”
Keskuspankkien ja niiden jäsenten kommentit ovat seniorianalyytikon mukaan toinen merkittävä tekijä tulevina kuukausina. Ne kertovat rahapoliittisen elvytyksen laajuudesta ja tahdista.
”Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä toimenpiteitä tehtävänsä loppusyksystä jättävä Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ehtii saada läpi. Lokakuun puolivälissä pidettävän EU-huippukokouksen odotetaan nimittävän Draghin seuraajaksi Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n entisen pääjohtajan, ranskalaisen Christine Lagarden”, Kivipelto pohtii.
