Rinteen hallituksen kaavailut hyvinvointivaltion kasvattamiseksi heikentävät Suomen kilpailukykyä, varoittaa Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren.
Maailmantalouden kasvun hiipumisesta on nyt kosolti merkkejä.
Esimerkiksi kansainvälinen Ifo World Economic Climate -suhdannekysely osoittaa, että maailmanlaajuisesti taloustilanne nähdään haasteellisena ja seuraavan kuuden kuukauden näkymät ovat varsin sameat. Ifo-indikaattori on tippunut keväisestä -2,4:sta -10,1:een.
Myös korkomarkkinoilla pelätään nyt näkyvän taantuman merkit.
Heinäkuun viimeisellä viikolla Yhdysvaltojen keskuspankki FED laski ohjauskorkoaan. Toimenpiteen seurauksena lyhyt korko laski 2,04 prosentista 2,03 prosenttiin, mutta pitkä 10 vuoden korko laski 2,02 prosentista 1,90 prosenttiin.
Negatiivinen korkoero ennakoi, että Yhdysvaltojen talous ajautuu taantumaan noin vuoden kuluttua.
Suomen kannalta huolestuttavaa on ennen kaikkea tärkeimmän vientimaan Saksan talouden kompastelu. Saksan tilastotoimisto kertoi tällä viikolla, että maan huhti-kesäkuun bruttokansantuote laski 0,1 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.
Myös talouskasvun tulevaa kehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi on romahtanut Saksassa rajusti. Erityisen rajua lasku on ollut teollisuudessa.
Rinteen hallitus aikoo turvata ostovoiman
Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi hallituksen huolehtivan, että ihmisten ostovoima ei pienene ensi vuonna.
”Me tulemme omilla päätöksillämme huolehtimaan siitä, että suomalaisten ostovoima yleisesti ottaen kehittyy parempaan suuntaan”, Rinne lupailee Ylen haastattelussa.
Maan hallitus siis aikoo korvata mahdolliset kansainvälisen kasvun hiipumisesta johtuvat vientisektorilla ilmenevät ongelmat kotimarkkinoilla.
Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren kritisoi Uuden Suomen blogissaan Rinteen elvytyspuheita. Hänen mukaansa jokainen taloustieteeseen vähänkin perehtynyt ymmärtää, että vientikysynnän kasvua ei voi korvata kotimaisella kysynnällä.
”Viennin määrään voi vaikuttaa vain tarjontapuolelta, sen sijaan maailmanmarkkinoiden kysyntään emme voi vaikuttaa millään tavoin (maailmanmarkkinoiden kysyntä on meidän näkökulmastamme tavallaan ”ääretön”). Mutta miten voimme kasvattaa tarjontaa? Siihen on kaksi lääkettä: pitää parantaa tuottavuutta ja hintakilpailukykyä.”
Toistuuko Kataisen hallituksen virheet?
Virenin mukaan siis vientisektorin haasteisiin pitäisi vastata kilpailukykyä parantavilla toimilla. Ongelma on professorin mielestä se, ettei hallituksella ole tällaisia hankkeita vireillä.
”Nyt kysymys kuuluu: mitä hankkeita hallituksessa on vireillä, jotka parantaisivat tuottavuutta tai kilpailukykyä? Vastaus ei tule kyllä heti mieleen. Hallitusohjelman mukaiset hankkeet tuntuvat kaikki kulkevan päinvastaiseen suuntaan.”
Virenin mukaan Kataisen ja Urpilaisen hallitus oli vuonna 2011 hieman samanlaisessa tilanteessa kuin Rinteen hallitus on nyt.
Tuolloin vuosien 2010 – 2011 nousupyrähdyksen jälkeen vienti, investoinnit, työllisyys ja tuotanto kääntyvät laskuun. Hallitus reagoi Virenin mukaan mittavalla ”elvytyksellä”, joka synnytti kyllä rutkasti lisää velkaa valtiolle, mutta ei johtanut kasvun käynnistymiseen.
Kataisen hallituksen kotimainen elvytys ja hallituksen muut toimet johtivat vain kilpailukyvyn heikkenemiseen entisestään. Viren pelkää, että samanlainen kehityskulku on helposti edessä nytkin.
”Hallituksessa näyttää olevan kovat paineet kasvattaa julkisia menoja ”hyvinvointiyhteiskunnan parantamiseksi”. Paineet tulevat auttamatta näkymään hintakilpailukyvyssä eteenkin, kun hallituksessa on kova halu kasvattaa hyödykeverojen tuottoja.”
Kuinka käy kilpailukyvyn ja investointien?
Tällaisen ”hyvinvointivaltion” kasvattaminen ei ole mikään ilmainen lounas, professori muistuttaa.
”Koska lounas pitää maksaa jossain vaiheessa veroilla, kilpailukyky heikkenee väistämättä, koska verotus supistaa aina (nimenomaan aina) tarjontaa. Näin sitä suuremmalla syyllä, jos kustannusten kasvuun reagoidaan palkkoja nostamalla.”
Kilpailukyvyn heikentymisen lisäksi Viren on huolissaan myös investoinneista.
”Työn tuottavuuden kasvun kannalta olisi tietenkin tärkeää, että investoinnit kasvaisivat. Näennäisesti investoinnit ovat siedettävällä tasolla, mutta taustalla on enemmänkin asuntoinvestoinnit kuin tuotannolliset investoinnit.”
Professorin mukaan nyt kun jonkinlainen asuntohintojen ”mini-kupla” pääkaupunkiseudulla näyttää menneen ohi, on tuotannollisissa investoinneissa odotettavissa vain heikompia aikoja.
Investoinnit eivät ole lähteneet liikkeelle huolimatta super-alhaisista koroista ja yritysten kohtalaisen hyvästä rahoitusrakenteesta.
Se saattaa Virenin mukaan kertoa siitä, että jotain on pahasti pielessä – eikä sitä korjata ”tunnin junilla” tai ”eläkeläisten lomarahoilla”.
