Tilastokeskus julkisti syyskuun viimeisenä päivänä paljon huomiota saaneen väestöennusteen. Sen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.
Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.
Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.
Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.
Suomen väkiluvun ennustetaan hiipuvan ennen kaikkea rajusti romahtaneen syntyvyyden vuoksi.
Hallitukselta odotetaan toimenpiteitä
Nyt Keskuskauppakamari vaatii Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella hallitukselta nopeita toimia työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Hallituksen on Keskuskauppakamarin mielestä syytä tarttua toimeen, jotta joskus tulevaisuudessa voidaan osoittaa ennusteen olleen väärä.
Väestöennustetta voidaan parantaa lyhyellä aikavälillä vain työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Nyt ennusteissa oletettu 15 000 henkilön vuosittainen nettomaahanmuutto pitää saada kasvu-uralle. Tämä on elintärkeää myös yritysten osaajapulan helpottamiseksi.
”Pohjimmillaan kyse on hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työssäkäyviä veronmaksajia on liian vähän suhteessa muuhun väestöön. Kukaan tuskin haluaa hyvinvointiyhteiskunnan romuttuvan siksi, että siitä tulee liian kallis pienenevälle joukolle maksettavaksi”, selventää Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Keskuskauppakamarilla on tarjota monia ratkaisuja, jotka edistävät työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.
Keskuskauppakamari esittää kolmea kiireellistä toimenpidettä
Ensimmäisenä on saatava lupaprosessit kuntoon. On yksilön ja yritysten kannalta kestämätöntä, että työhön perustuvan oleskeluluvan käsittely voi kestää jopa puoli vuotta. Eikä tilanne ole juurikaan parempi ulkomaalaisten opiskelijoiden hakiessa oleskelulupaa valmistumisen jälkeen.
”Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelylle on annettava lakiin kirjattu kuukauden palvelulupaus ja tavoitteena tulee olla keskimääräisesti alle viikon käsittelyaika. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos lupaa ei saada kuukaudessa käsiteltyä, on se katsottava automaattisesti hyväksytyksi”, vaatii Valtonen.
Edelleen liian iso osa Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee pois valmistumisen jälkeen. Nämä ovat osaajia ja tulevia veronmaksajia, joita meillä ei olisi varaa menettää. Heidän työllistymistään ja kotoutumistaan pitää tukea. Yksi keino houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen on myöntää heille pysyvä oleskelulupa, kun tutkinto on suoritettu.
”On järjetöntä, että laadukkaan tutkinnon suorittaneet, jo maahan tutustuneet ja mahdollisesti kotiutuneetkin henkilöt työnnetään maasta pois. Tämän joukon kotouttaminen Suomeen olisi yhteiskunnan kannalta erittäin järkevä investointi”, toteaa Valtonen.
Yritysten kannalta suurin työperäistä maahanmuuttoa vauhdittava uudistus olisi luopua EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Yritykset tietävät viranomaisia paremmin osaamistarpeet, joita yrityksissä eri puolilla maata on. Yritysten kasvua ja kehittymistä ei pidä vaikeuttaa byrokratialla.
”Byrokraattinen, kankea ja Suomen houkuttelevuutta heikentävä saatavuusharkintajärjestelmä on tulppa työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Voisimme luopua etukäteen tehtävästä saatavuusharkinnasta ja panostaa riittävästi jälkivalvontaan mahdollisten ylilyöntien kitkemiseksi pois”, esittää Valtonen.
