Teräsyhtiö Outokumpu ei ole ollut pörssissä mikään menestystarina viime vuosina. Vielä kolme vuotta sitten yhtiö noteerattiin Helsingin pörssissä lähes 10 euron hintaan. Nyt hinta on romahtanut vaivaiseen 2,3 euroon.
Tämän hetken kurssinoteerauksella yhtiön markkina-arvo on vain 37 prosenttia sen tasesubstanssista eli taseen nettovarallisuuden arvosta. Toisin sanoen yhtiön P/B-luku on vain 0,37x.
Kilpailijoihin nähden Outokumpu ei silti näytä erityisen halvalta. Teräsyhtiöiden arvostuskertoimet ovat yleisesti alhaisia.
| Yhtiö | P/E-2020 | P/B-kerroin | EV/Ebitda |
| Outokumpu | 13,0 | 0,4 | 5,3 |
| Acerinox | 8,7 | 0,9 | 4,6 |
| ArcelorMittal | 6,0 | 0,2 | 3,0 |
| Eramet SA | 33,0 | 0,5 | 3,0 |
| Tata Steel Ltd | 8,8 | 0,5 | 7,5 |
| Mitsui Mining & Smelting | 18,9 | 0,6 | 6,6 |
Terästullit ja tuonti rasitteina
Viime vuoden kolmannella neljänneksellä Outokummun tulos valahti tappiolle. Yhtiön oikaistu liiketulos heinä-syyskuussa oli 13 miljoonaa euroa tappiollinen, kun analyytikoiden odotuksissa oli yhdeksän miljoonan euron tappio. Vielä vuotta aiemmin oikaistu liiketulos oli 75 miljoonaa voitollinen.
Yhtiön mukaan kannattavuuden raju lasku johtui pääasiassa kahdeksan prosenttia matalammista ruostumattoman teräksen toimituksista heijastaen ruostumattoman teräksen heikkoa markkinatilannetta erityisesti Euroopassa sekä nikkelin hinnan jyrkän nousun aiheuttamista raaka-aineisiin liittyvistä 31 miljoonan euron varasto- ja metallijohdannaistappioista.
Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä Outokummun oikaistu käyttökate laski 73 miljoonaan euroon edellisvuoden 89 miljoonasta eurosta. Käyttökatteen lasku oli kuitenkin odotettua alhaisempi, sillä analyytikoiden konsensusodotus oli 58 miljoonan euron oikaistu käyttökate.
Tänä vuonna väistyvä toimitusjohtaja Roeland Baan kertoi tlinpäätöstiedotteessa viime helmikuussa, että vuonna 2019 eurooppalainen terästeollisuus edelleen kärsi tuonnin rajusta kasvusta ja Yhdysvaltain terästullien aiheuttamasta ennennäkemättömästä hintapaineesta.
”On ilmiselvää, että EU:n on otettava käyttöön vahvempia suojaustoimia ja muita puolustusmekanismeja, joiden avulla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille markkinatoimijoille”, Baan totesi.
Sen jälkeen iski koronakriisi.
Se alkoi rokottaa rajusti teräsyhtiön arvoa pörssissä. Kuukaudessa osakkeen arvosta on kadonnut 47 prosenttia.
Lisäksi yhtiötä rassaa nykyisen sähkökompensaatiolain raukeaminen vuoden 2020 lopussa.
Maaliskuun alussa Outokummun yritysvastuujohtaja Kari Tuutti julkaisi yhtiön sivuilla poikkeuksellisen blogikirjoituksen, jossa hän vetosi suoraan Sanna Marinin (sd) hallitukseen päästökaupan sähkökompensaation jatkamisen puolesta.
”Mikäli sähkökompensaatio poistuisi vuoden 2020 lopussa, pitäisi Outokummun etsiä vastaavat säästöt Suomen operaatiosta, jotta kilpailukykymme säilyisi entisellään. Tämä tietäisi vaikeita toimenpiteitä mukaan lukien henkilöstön vähennyksiä”, Tuutti uhkasi.
Tuutin mukaan päästöoikeuksien hinnan nousu lisää Outokummun kustannuksia merkittävästi.
”Jos päästöoikeuden hinta nousee 50 euroon, vuotuiset kustannuksemme kasvavat lähes 100 miljoonaan euroon. Nykyinen Suomessa käytössä oleva sähkökompensaatio kattaa vain noin 30 % päästökaupan lisäkustannuksesta sähkönhintaan.”
Yhtiö uskoo megatrendiin
Pitkällä aikavälillä Outokummun ruostumattoman teräksen tuotantoa tukee kuitenkin elintason nousu maailmalla, sillä lähes puolet ruostumattomasta teräksestä menee erilaisiin kulutustavaroihin. Ruostumattoman teräksen markkinat ovat viime vuosina kasvaneet keskimääriin neljän prosentin vuosivauhtia. Kasvua ajavat pääasiassa megatrendit – kaupungistuminen, liikkuvuuden lisäntyminen, talouden ja väestön kasvu sekä ilmastonmuutos.
Kaupungistuminen on Outokummun kannalta tärkeä megatrendi, koska kaupungit kasvavat ylöspäin, jolloin rakennuksissa tarvitaan vahvoja tukirakenteita ja hissejä sekä arjen käyttöesineitä kuten pesukoneita ja tiskialtaita. Näissä kaikissa tarvitaan ruostumatonta terästä.
Kaupungistumisen myötä tarvitaan Outokummun mukaan myös lisää infrastruktuuria, ja liikkuvuus lisääntyy –niin ihmisten kuin tavaroidenkin kuljettamiseen tarvitaan autoja ja junia.
Luonnonvarojen rajallisuuden ja ilmastonmuutoksen takia yksi suurimmista haasteista on kestävä kehitys. Outokumpu valmistaa ruostumatonta terästä, jota voi kierrättää rajattomasti, ja lähes 90 prosenttia Outokummun ruostumattoman teräksen raaka-aineesta on kierrätettyä.
Outokummulle Euroopan merkitys on suuri. Kylmävalssatun ruostumattoman teräksen markkinoista Euroopassa yhtiö on valloittanut 28 prosenttia ja on siten markkinajohtaja. Teräksen markkinatilannetta vaikeuttaa Outokummun kannalta kuitenkin USA:n tuontitullien takia aasialaisen halpatuonti ja ylitarjonta Eurooppaan suojatoimista huolimatta.
Osa analyytikoista uskoo silti yhtiöön. Outokumpua seuraavasta 15 analyytikosta neljä antaa osakkeelle ostosuosituksen ja kaksi lisää-suosituksen. Osakkeen tavoitehinta on keskimäärin 3,9 euroa.
Osakekohtaisen tuloksen analyytikot keskimäärin odottavat nousevan tänä vuonna 0,18 euroon, kun se viime vuonna oli pakkasella 0,18 euroa. Emsi vuonna osakekohtaisen tuloksen odotetaan nousevan jo 0,35 euroon.
