Talouden trendit

EKP vaatii pankkiireja leikkaamaan jättibonuksiaan koronakriisin keskellä

Euroopan keskuspankki on valmis toimiin, mikäli pankkiirit jatkavat tulospalkkioidensa priorisointia vakavaraisuuden kustannuksella. 

Pankkien toiminnan varmistaminen on aivan keskeisessä osassa yhteiskunnan koronatoimia, koska koronakriisin laukaisema taantuma vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden.

Pankkien rooli nykyisen maksu- ja rahoitusjärjestelmän keskipisteenä tarkoittaa, että niiden toimintakyky joudutaan melkein väkisin varmistamaan yhteiskunnan toimesta. Viime kädessä tämä tapahtuu veronmaksajien rahoilla. 

Lue myös: Bitcoin osana sijoitussalkkua

Näinhän kävi vuoden 2008 finanssikriisissä ja näin tulee todennäköisesti tapahtumaan myös tulevaisuudessa.

Pankkien toimintakyky on pakko turvata kriisin keskellä

Koronarajoitusten myötä yksittäiset yritykset eivät enää saa kassaan rahaa. Kun rahaa ei tule sisään, ei ostolaskujakaan voi maksaa. 

Yhteiskunta ei pysty pelastamaan kaikkia yrityksiä, mutta rahoituskanavia ylläpitämällä saadaan kuitenkin pelastettua ne yritykset, joiden liiketoiminta on pääosin kunnossa. 

Toisin sanoen tavarantoimittaja pelastuu ja pystyy maksamaan palkkansa siitä huolimatta, että Stockmann ei pysty laskujaan maksamaan.

Tämän riittävän rahoituksen eli likviditeetin tarjoaminen kriisitilanteessa on yhteiskunnan kannalta aivan keskeistä. Siksi pankit halutaan pitää pystyssä. 

Vuoden 2008 finanssikriisistä nähtiin miten käy, jos pankkisäätely takkuaa

Vuoden 2008 finanssikriisistä opittiin mitä siitä seuraa, ellei pankkien toimintaan puututa tarpeeksi aikaisin ja tarpeeksi voimakkaasti. 

Yksi tapa tukea pankkien toimintaa tapahtuu pankkisäätelyn keinoin. Vakavaraisuusmääräyksiä voidaan muuttaa. Myös sijoittajien saamia osinkoja ja pankkien omien osakkeiden ostoa voidaan rajoittaa. 

Osinkojen maksuun ja omien osakkeiden ostamiseen puututtiin edellisessä finanssikriisissä kuitenkin liian myöhään. Kriisin iskiessä täydellä voimalla ei pankkien oma pääoma riittänyt. 

Tästä syystä tarvittiin entistä enemmän veronmaksajien rahaa pelastamaan konkurssien partaalle ajautuneet finanssimaailman toimijat. 

Vaikka finanssikriisistä on jo paljon aikaa, ovat sen jäänteet edelleen nähtävissä. Valtiot ovat edelleen osaomistajana useassa merkittävän kokoisessa pankissa. Näitä ovat muun muassa Commerzbank, Royal Bank of Scotland ja ABN Amro Bank.  

Kriisiin johtaneet pankkimaailman ökybonukset ovat edelleen tuoreessa muistissa

Pankkien liialliset kriisin keskellä maksamat osingot ja omien osakkeiden takaisinostot 

eivät suinkaan ole pelastuspaketteja pelkäävän veronmaksajan ainoa huoli.

Pankkiirien tulospalkkiot ovat yhteiskunnalle määräänsä suurempi ongelma. Maksetut palkkiot ovat toki pankkien taseesta pois, mutta tämän lisäksi niistä syntyy huomattavan kokoinen kannustinongelma. 

Itse asiassa kannustinongelma on kokoluokassaan niin merkittävä, että sitä on pidetty jopa vuoden 2008 finanssikriisin alkulähteenä ja juurisyynä. 

Tulospalkkiot ovat pankkimaailmassa merkittävämmässä roolissa kuin monella muulla alalla. Tulospalkkiot voivat olla erittäin merkittävän kokoisia ja moninkertaiset peruspalkkaan verrattuna. 

Pankkiirien saamat bonukset sisältävätkin yhteiskunnan kannalta ongellisen rakenteen. Pankin tulosta saa parannettua ottamalla lisää riskiä. Kun talous toimii, ei riski pääse realisoitumaan, ja pankkiiri pääsee nauttimaan korkeista bonuksistaan. 

Kun talous sakkaa, menee pahimmassa tapauksessa pankki alta. Se ei kuitenkaan ole välttämättä pankkiirin ongelma. Jos pankki on liian merkittävä kaatumaan, on seurauksena, että pankki pelastetaan veronmaksajien rahoilla. 

Työpaikan lähteminen alta ei sekään ole välttämättä pankkiirille ongelma. Huippuosaajille vuosittain miljoonissa laskettavat kovan riskinoton kartuttamat bonukset antavat tarpeeksi pesämunaa jatkamaan hulppeaa elämää työpaikan menettämisen jälkeenkin. 

Näitä osaajia on paljon. Vuonna 2017 pelkästään Euroopassa oli jopa 4850 pankkien työntekijää,  joiden palkat ja palkkiot ylittivät miljoona euroa.

Yhteiskunnan kannalta kovan riskinoton ongelma puolestaan ei ole ihan pienimmästä päästä. Yhdysvaltojen pankkien pelastamiseksi laadittu vuoden 2008 TARP-ohjelma oli suuruudeltaan 700 miljardia dollaria. 

Euroopassa vuosien 2008-2014 pelastuspaketteihin käytettiin yli 1500 miljardia euroa. Osa tuesta saatiin takaisin, mutta Eurostatin laskelmien mukaan 213 miljardia euroa veronmaksajien rahaa menetettiin pysyvästi Euroopan Unionin tukipakettien myötä.   

Menetetty summa on niin suuri, että sillä pyörittäisi Suomen valtion taloutta lähes neljä vuotta. 

Miljoonien bonukset maksuun vain viikkoja ennen kiellon voimaanastumista

Englannista löytyy mielenkiintoista näyttöä siitä, minkälaista roolia osa pankeista lähtee koronakriisin keskellä ottamaan.

Brittipankit pistivät maksuun miljoonien puntien edestä bonuksia vain muutamia viikkoja ennen kuin Englannin keskuspankki ehti kieltämään rahamuotoiset johtajien bonukset. 

Globaali talous tuo pankkisäätelyyn omat haasteensa. Financial Timesin mukaan HSBC harkitsi jopa pääkonttorinsa siirtoa Hong Kongiin viranomaissääntelyn puuttuessa osingonmaksuun. 

Euroopan keskuspankki on puolestaan pyrkinyt helpottamaan pankkien tilannetta koronakriisin keskellä muun muassa vakavaraisuusvaatimuksia muuttamalla. Pankkien osinkojen maksu ja osakkeiden takaisin osto on kielletty ainakin lokakuuhun asti.

Euroopan keskuspankki on lisännyt painetta kommenteillaan ja kehottanut pankkeja rajoittamaan bonuksiaan ja harkitsemaan voisiko bonukset maksaa osakkeiden muodossa. 

Euroopan talousalueelle likviditeettiä tuovia rahoituslaitoksia on siis pyydetty tarkastamaan palkkiojärjestelmiään, jotta ne heijastaisivat tehokasta riskienhallintaa koronapandemian keskellä.

Pankit myös tietävät, että kehotusta kovempiin rajoitustoimiin on mahdollista ryhtyä. Vuonna 2015 säädetyn lain perusteella Euroopan Unionin pankkien tulospalkkioiden määrä saa korkeintaan olla kaksinkertainen peruspalkkaan verrattuna.   

Kehotukset ovat purreet ainakin osittain. Sekä Espanjan Banco Bilbao Vizcaya Argentarian, että Italian UniCreditin johtajat luopuivat bonuksistaan. 

Intesa Sanpaolo -pankin ylin johto päätti puolestaan  lahjoittaa osan bonuksistaan hyväntekeväisyyteen ja Credit Suisse harkitsee tulospalkkioidensa hyllyttämistä. 

LUE MYÖS TÄMÄ

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Axe

    22.5.2020 at 09:59

    Ihan turhaan konditionaalissa puhutte. Pankit tämänkin kriisin takana ovat ja IMF vieläkin härskimmin. https://www.youtube.com/watch?v=p5Ac7ap_MAY

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös