Euro on vahvistunut dollariin nähden yli viisi prosenttia heinäkuun aikana.
Euron vahvistuminen on voimakkainta sitten syyskuun 2010. Tällä hetkellä euron ja dollarin vaihtosuhde on jo 1,17 dollaria, kun vielä toukokuussa vaihtosuhde oli 1,08 dollaria.
Eurooppalaisten yhtiöiden kannalta euron vahvistuminen on kaksiteräinen miekka. Toisaalta vahvistuva euro heikentää eurooppalaisten vientiyritysten hintakilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi Euroopan suurimman talouden Saksan teollisuus elää voimakkaasti viennistä. Tämä vaikutus tekee periaatteessa hallaa eurooppalaisille osakkeille, varsinkin niille, joiden liikevaihdosta vienti euroalueen ulkopuolelle on suurta.
Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli.
Toisaalta vahvistuva euro kertoo myös siitä, että osakemarkkinoilla on nyt luottoa euroalueen talouskehitykseen, kertoo Tresides Asset Management -yhtiön vanhempi salkunhoitaja Berndt Maisch uutistoimisto Bloombergille.
Euroalue on toki kärsinyt pahoin koronakriisistä. Toisella vuosineljänneksellä yhteisvaluutta-alue ajautui taantumaan. Kuitenkin USA on kärsinyt myös rajusti koronakriisistä, ja sijoittajat pelkäävät, että USA:n tilanne on nyt euroaluetta pahempi.
Maischin mielestä valuuttamarkkinoiden kehitys kertoo, että USA on ”menettämässä otteensa koronakriisistä”.
Dollari ei ole heikentynyt vain euroa vastaan vaan myös laajempaa 10 valuutan valuuttakoria vastaan. Tämän valuuttakorin kehitys oli heinäkuussa heikointa 10 vuoteen.
”Rahoitusmarkkinoilla on useita myyttejä. Yksi niistä on se, että vahva euro olisi ongelma eurooppalaisille osakkeille”, kertoo puolestaan Day by Day -yhtiö sijoitusstrategi Valerie Gastaldy Bloombergille.
Vahvan euron negatiivinen vaikutus osakemarkkinoihin saattaa vaikuttaa loogiselta, mutta se ei missään tapauksessa ole vahvistettu tosiasioilla, Gastaldy painottaa. Vuoden 2000 jälkeen euron ja dollarin välisen valuuttakurssin ja eurooppalaisten osakeindeksien kehityksen välillä ei ole ollut yhteyttä.
Niin kauan kuin euroalueen ja USA:n valtiolainojen korkoero on suuri, ohjaa korkoero yhtenä tekijänä valuuttaliikkeitä. Nyt tämä ero on kuitenkin kaventunut. Se tarkoittaa sitä, että valuuttaliikkeitä ohjaa nyt enemmän osakemarkkinoiden riskisentimentti kuin korkoero.
