Teknologiateollisuuden mukaan osa suuremmista yrityksistä kertoo kuitenkin jo näkymien kirkastuneen. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli syyskuun lopussa lähes 40 000 ihmistä. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun sekä koronan vaikutuksia erityisesti selvittävään koronapulssikyselyyn. Kyselyt tehtiin lokakuun aikana.
Lähes kolmannes teollisuustoimialojen yrityksistä raportoi, että heikko kysyntä vaivaa toimintaa erittäin paljon. Lukema on pysynyt lähes muuttumattomana koko syksyn ajan. Vaikeudet kasautuvat nyt erityisesti pk-yrityksiin. Osa suurista ja keskisuurista yrityksistä onnistui kääntämään tilaukset kasvuun heinä−syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.
”Kokonaisuutta arvioitaessa voidaan todeta, että alamäki ei enää jatkunut kolmannella vuosineljänneksellä. Teknologiayritysten tilanne jatkuu kuitenkin haastavana pitkälle alkutalveen. Yrityksillä on myös kasvava huoli koko ensi vuodesta, sillä toisen epidemia-aallon nopea voimistuminen luo uutta epävarmuutta. Yritysten väliset erot ovat poikkeuksellisen suuria”, kertoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Kolmannen vuosineljänneksen tilauskertymä yllätti kaikesta huolimatta myönteisesti.
Muutamat merkittävät onnistumiset käänsivät yhteenlasketun tilauskertymän kasvuun edellisen heikon kvartaalin jälkeen. Suurimmalla osalla yrityksistä tilaukset kuitenkin vähentyivät edellisestä kvartaalista. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä−syyskuussa euroina kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisellä kvartaalilla. Tilauksia tuli kuitenkin 12 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
”Tilanteen piristyminen on toistaiseksi valitettavan kapeilla harteilla. Jos muutaman yrityksen erinomainen suoriutuminen jätetään pois laskuista, koko toimialan tilausten kasvu sulaa lähes kokonaan pois”, Rautaporras muistuttaa.
Tarjouspyyntöjen määrän kehitys oli edelleen heikkoa. Kyselyn saldoluku pysyi miinusmerkkisenä. Tämä viestii Teknologiateollisuuden mukaan siitä, että kysyntä markkinoilla on jatkunut heikkona.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa prosentin pienempi kuin edellisellä kvartaalilla ja neljä prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola vaatii, että valmisteilla oleva kustannustuki on saatava mahdollisimman pian voimaan, ja sen kestoa tulee jatkaa vuoden 2021 puolelle. Suomella ei ole hänen mukaansa varaa siihen, että perusterveet yritykset kaatuvat tai joutuvat merkittävästi supistamaan tuotantokapasiteettiaan. Menetetty tuotanto ei tule välttämättä koskaan takaisin.
”Tulevaisuuden uskon rakentaminen on keskeistä kaikilla rintamilla. Yritykset arvioivat suhdannetilanteen pysyvän heikkona pidemmän aikaa, eikä se lupaa hyvää investointipäätöksille eikä työllisyyden kasvulle. Tämä on vakava uhka”, Hirvola sanoo.
Hirvola toivoo, että päättäjät eivät sorru EU:n elvytysrahoja jakaessaan siltarumpupolitiikkaan vaan varat käytetään vaikuttaviin, investointeja, uudistumista ja vientiä kiihdyttäviin digivihreisiin hankkeisiin. Muuten elvytyksestä tulee menetetty mahdollisuus.
