Perinteisesti sijoittajat hakevat turvaa sijoittamalla joukkovelkakirjoihin. Tällaisia ovat erityisesti kehittyneiden maiden korkean luottoluokituksen maiden velkakirjat. Esimerkiksi USA:n ja Saksan velkakirjoja pidetään keinona pienentää salkun riskejä.
Vuonna 2017 hyväksytyn väitöskirjan mukaan kaikki velkakirjat eivät ole osakkeita turvallisempia. Esimerkiksi kehittyvien markkinoiden yrityslainat eivät ole sen turvallisempia kuin osakkeetkaan.
Kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjalainoilla on osakkeille tyypillisiä piirteitä, eikä niitä siitä syystä tulisi pitää turvallisina sijoituksina suhteessa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin, ilmenee Nebojsa Dimicin väitöstutkimuksesta.
Nebojsa Dimic tarkastelee väitöskirjassaan Essays on Emerging Market Finance kehittyvien markkinoiden tärkeimpien omaisuusluokkien riskisyyttä ja ominaispiirteitä.
Vaasan yliopistossa väittellyt Dimic muistuttaa, että kehittyvien markkinoiden rooli kansainvälisessä taloudessa on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Kehittyvissä maissa sijaitsee merkittävä osa maapallon pinta-alasta sekä väestöstä. Ne ovat merkittävä tekijä kansainvälisessä taloudessa ja lisäksi niillä on ylivertainen talouskasvu suhteessa kehittyneisiin maihin.
Joukkolainat eivät suojaa markkinaturbulenssilta
”Vaikkakin kehittyvistä talouksista on jo opittu paljon, tieto niistä on vielä monilta osin puutteellista”, Dimic toteaa.
Klassisen finanssiteorian mukaan markkinaturbulenssin aikaan sijoittajat korvaavat riskisempiä omaisuusluokkia kuten esimerkiksi osakkeita turvallisemmilla omaisuusluokilla kuten joukkovelkakirjalainoilla. Kehittyvillä markkinoilla tämä yhteys on kuitenkin toisenlainen.
Dimic esittää väitöstutkimuksessaan, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoja ei tulisi pitää turvallisina sijoituksina suhteessa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoilla on osakkeille tyypillisiä ominaispiirteitä ja ne ovat siten todellisuudessa paljon riskisempiä kuin teorian mukaan voisi olettaa.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen väliseen korrelaatioon vaikuttaa merkittävästi valittu aikaperiodi.
Lyhyen aikavälin korrelaatio voi muuttua nopeasti, ollen negatiivinen suurimman osan ajasta, kun taas pitkän aikavälin korrelaatio pysyy positiivisena suurimman osan ajasta.
Jos osakkeiden ja joukkovelkakirjojen tuottojen välillä on positiivinen korrelaatio, merkitsee se käytännössä sitä, etteivät joukkolainat tarjoa sijoittajille hajautushyötyjä.
Tärkeimmät selittävät tekijät osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen väliselle korrelaatiolle ovat keskuspankkien rahapolitiikka, inflaatio ja osakemarkkinoiden epävarmuus.
Mikä tekee kehittyvien markkinoiden velkakirjoista riskisiä?
Dimicin mukaan poliittinen epävarmuus on yksi merkittävimmistä kehittyviin talouksiin vaikuttavista tekijöistä.
Viime vuosien tapahtumat kuten arabikevät Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, Libyan sisällissota, vuoden 2011 mellakat Egyptissä sekä Tunisiassa, vuoden 2006 poliittinen ja sotilaallinen kriisi Thaimaassa sekä vuoden 2014 sekasorto Ukrainassa vaikuttavat kehittyviin talouksiin merkittävästi.
”Havaitsin että keskushallinnon toimilla, mikä on yksi poliittisen riskin lähteistä, on negatiivinen ja yhtäläinen vaikutus osakemarkkinoiden tuottoihin sekä kehittyvillä että kehittyneillä markkinoilla. Sen sijaan etnisiin jännitteisiin liittyvällä poliittisella riskillä on negatiivinen vaikutus osakemarkkinoiden tuottoihin vain kehittyvillä markkinoilla”, Dimic sanoo.
Tämä tarkoittaa, että kehittyvillä markkinoilla väestön rodullinen, kansallinen tai kielellinen jakautuneisuus voivat näkyä heikompina tuottoina osakemarkkinoilla.
Dimic havaitsi myös väitöskirjassaan, että kansainvälisten sijoittajien on erittäin tärkeä ottaa huomioon korruptioon, demokraattisen hallinnon vaihtumiseen sekä sijoitusprofiiliin liittyvät riskit, sillä niillä on negatiivinen vaikutus kehittyvien markkinoiden omaisuusluokkiin.
Väitöskirjan pdf: http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-767-5.pdf
Artikkeli on julkaistu SalkunRakentajassa aiemmin marraskuussa 2017.
