Mökkikauppa lisääntynyt rajusti ja hinnat kääntyivät nousuun usean vuoden laskun jälkeen

Kiinteistöasiantuntija pitää kiinteistökaupan kovaa kasvua ”aikamoisena ihmeenä” poikkeusvuoden aikana.
laituri järvi mökkeily Suomi mökki kesä metsä talous laituri järvi mökkeily Suomi mökki kesä metsä talous

Viime vuoden kiinteistökauppa on ollut edellisvuotta vilkkaampaa. Tehtyjen kiinteistökauppojen määrä on lisääntynyt koronapandemiasta huolimatta, kertoo Maanmittauslaitos. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät vuodelta 2020.

Eniten ovat kasvaneet rantamökkien ja -tonttien kauppamäärät. Lisäksi metsätiloja myytiin Lapissa huomattavasti edellisvuotta vilkkaammin.

”Viime vuonna tehtiin kaikkiaan 70 500 kiinteistökauppaa. Se on 9,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Tulosta voi pitää aikamoisena ihmeenä koronapandemian aiheuttaman poikkeusvuoden aikana”, kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Taisto Toppinen kertoo.

Tilastopalvelun tiedot koostetaan Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot kerätään vain kiinteistöistä, mukana eivät ole asunto-osakkeet eivätkä vuokratontilla olevat omakotitalot.

Rantamökkien ja -tonttien kaupat lisääntyivät rajusti

Rantamökkikauppojen määrä kasvoi rajusti 41 prosentilla eli lukumääräisesti 5 200 kauppaan koko Suomen alueella. Rakentamattomien rantatonttien kauppa lisääntyi 71 prosentilla yhteensä 1 400 kauppaan.

”Koronapandemiasta huolimatta mökkikauppoja tehtiin erinomaisen paljon. Tosin mökkikauppojen määrä on ollut kasvussa jo useamman vuoden ajan”, Toppinen arvioi.

Rantamökkien hinnat kääntyivät nousuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Mökkien keskihinta nousi 85 000 eurosta 90 000 euroon (+ 6 %) kaavoitetuilla alueilla.

Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat viime vuonna keskimäärin 173 000 euroa. Hinnat ovat kallistuneet viime vuodesta kahdella prosentilla. Kehitys oli samansuuntaista Varsinais-Suomessa, jossa kesämökin sai keskihintaan 140 000 eurolla (+ 14 %).

Suomen kalleimmat omakotitalot sijaitsevat Espoossa, jossa viime vuoden kiinteistökauppojen mediaanihinta oli 539 000 euroa. Mediaanihinta on noussut 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 459 000 euroa (+ 10 %), Vantaalla 356 000 euroa (+ 8 %), Tampereella 285 000 euroa (+ 8 %), Turussa 245 000 euroa (+ 7 %), Kuopiossa 209 000 euroa (- 3 %), Oulussa 203 000 euroa (+ 12 %) ja Jyväskylässä 193 000 euroa (- 8 %).

Metsätilakauppa vilkastui Lapissa

Yli 2 hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin viime vuonna prosentin enemmän edellisvuoteen verrattuna, kauppoja kertyi lukumääräisesti yli 4 700. Eniten metsäkauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 780 kappaletta, lisäystä 8 prosenttia.

”Kauppa vilkastui eniten Lapissa 33 prosentilla, myytyjä metsätiloja oli yhteensä 420. Samaan aikaan Etelä-Suomessa tehtyjen metsäkauppojen määrä väheni kolmella prosenttiyksiköllä yhdeksän eteläisimmän maakunnan alueella”, johtava asiantuntija Esa Ärölä kertoo.

Kauppojen mediaanihinta oli noin 2 900 euroa hehtaarilta. Koko maan myyntihinnoissa ei tapahtunut muutosta vuoteen 2019 verrattuna. Hintatason muuttumattomuus koko maassa johtuu siitä, että pohjoisen Suomen metsätilakauppojen osuus kauppojen kokonaismäärästä oli suurempi kuin edellisenä vuonna.

Lapissa ja Kainuussa keskihinta nousi yli 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uudellamaalla keskihinta puolestaan laski yhdeksällä prosentilla. Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa, keskimäärin 5 200 euroa hehtaarilta ja halvinta Lapissa, keskimäärin 1 030 euroa hehtaarilta.

Peltokauppa vilkastui, keskihinta pysyi samana

Viime vuoden aikana tehtiin yli 2 hehtaarin peltokauppoja kaikkiaan 720. Se on noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Eniten kauppoja tehtiin Etelä-Pohjanmaalla, yhteensä 127. Tämä on lähes sama määrä kuin edellisvuonna.

Koko maan peltokauppojen mediaanihinta oli 8 500 euroa hehtaarilta. Mediaanihinta laski noin neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Mediaanihinnan lasku selittyy pitkälti sillä, että Etelä-Suomen ja Pohjanmaan peltomaakuntien osuus kauppojen kokonaismääristä laski noin viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019 vuoteen 2020.

Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomessa, keskimäärin 11 400 euroa hehtaarilta. Varsinais-Suomessa peltohehtaarin mediaanihinta laski 425 eurolla vuoteen 2019 verrattuna. Halvinta pelto oli Kainuussa, keskimäärin 1 800 euroa hehtaarilta. Ahvenanmaalla ja Kainuussa tehtiin peltokauppoja viime vuonna vain neljä kappaletta.

Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tiedot päivitetään verkkopalveluun kuluvalta vuodelta kuukausittain. Reaaliaikainen tilasto päivittyy seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tiedot ovat saatavissa kunnittain, maakunnittain ja valtakunnallisesti.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Tatu Paasimaa Säästöpankki

Vuosi 2020 – onnistuneiden allokaatiopäätösten vuosi

Seuraava artikkeli
rahastot yhdistelmärahastot sijoittaminen sijoittaja analyysi

Rahastosijoittajat tankkasivat 29 prosenttia vuodessa tuottaneita pohjoismaisia osakerahastoja