Isännöitsijät ennustavat, että putkiremonttien hinnat nousevat merkittävästi. Myös rahoitus on yhä suurempi haaste.
Isännöintiliiton tuoreesta Putkiremonttibarometrista käy ilmi, että putkiremontteja tehdään nyt eniten 1970-luvun alussa rakennettuihin taloyhtiöihin. Suomen asuntokannasta valtaosa on rakennettu 1970- ja 80-luvuilla, joten putkiremontteja pitää tehdä tällä vuosikymmenellä vielä runsaasti.
Barometrissa isännöitsijät ennustavat, että putkiremonttien kustannukset nousevat seuraavan vuoden aikana melko merkittävästi, jopa 5−10 prosentilla.
Yksi syy hintojen tulevaan nousuun on korona. Hintojen nousu ja koronan aiheuttamat vaikeudet päätöksenteossa tuovat haasteita putkiremonttien toteuttamiseen.
”Koronan väistyessä taloyhtiöt saattavat innostua korjaamaan aiempaa enemmän pienen hiipumisen jälkeen. On selvää, että kysynnän kasvaminen tarkoittaa myös urakoiden hintojen nousua, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Putkiremontit eivät ole säästyneet koronan tuomilta haasteilta ja erityisesti päätöksenteko on vaikeutunut huomattavasti pandemian takia. Jopa puolet vastaajista kokee, että putkiremonteista ja muusta korjausrakentamisesta päättäminen on vaikeutunut tai vaikeutuu jatkossa.
”Päätöksenteon vaikeutuminen etäkokousten takia oli odotettu tulos, mutta vastauksissa näkyi myös pelkoa siitä, että remontin tekeminen levittää virusta. Vieraita ihmisiä ei haluta omaan kotiin ja erityisesti iäkkäistä ihmisistä ollaan huolissaan”, Viljamaa sanoo.
Haasteeksi tulee se, miten putkiremontteja saadaan tehtyä samaan aikaan, kun niiden hinnat nousevat ja päätöksenteko vaikeutuu.
”Lainan saaminen vaikeutuu niillä alueilla, missä asuntojen vakuusarvot eivät kasva samaa vauhtia putkiremonttien hintojen kanssa. Tämä kehitys koskee isoa osaa Suomen taloyhtiöistä, joten suunnitelmallisen kiinteistöpidon ja hyvän isännöinnin merkitys kasvaa entisestään.”
Viime vuonna kuusi prosenttia isännöitsijöistä kertoi, että taloyhtiön remontti on jäänyt kokonaan tekemättä rahoituksen puuttumisen vuoksi. Tänä vuonna lukema on noussut jo 15 prosenttiin.
Viljamaan mukaan pitkän tähtäimen suunnitelmien ja kunnossapitotarveselvitysten merkitys on noussut koko ajan, eli remontteja tehdään aiempaa suunnitelmallisemmin.
Taloyhtiöt saattaisivat hyötyä Viljamaan mukaan myös niin sanotuista ryhmäkorjauksista. Verrattain vähän käytetyssä mallissa naapuritalot voisivat teettää remontteja yhdessä, jolloin esimerkiksi remonttirahoituksen saaminen helpottuisi.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri tehtiin 12:nnen kerran. Tutkimukseen vastasi 127 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Vastaajamäärä kattaa noin 3000 taloyhtiötä ympäri Suomen.
