Lähivuosina valtaosa taloyhtiöistä tarvitsee mittavia korjauksia ikänsä puolesta. Samaan aikaan erilaiset energiatehokkuusvaatimukset asettavat remonteille muitakin tavoitteita. Tämä vaikeuttaa etenkin syrjäseutujen taloyhtiöiden remonttirahoitusta.
Muuttotappioalueella vanhan taloyhtiön vakuusarvo voi olla niin pieni, etteivät pankit uskalla rahoittaa mittavia korjauksia. Se tarkoittaa, ettei remontteja ole varaa tehdä välttämättä ollenkaan.
”Jos haluamme auttaa taloyhtiöitä pitämään huolta kiinteistöistään erityisesti muuttotappioalueilla, tarvitaan valtiolta ja kunnilta uusia välineitä. Jos korjauksille ei saada rahoitusta, kiinteistö pitää ajaa loppuun kuin vanha auto”, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa vertaa.
Yksi kannustin voisi olla kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin. Viljamaan mukaan se olisi tasapuolinen ja hyvä uusi malli, jolla tarpeellisia remontteja saataisiin liikkeelle taloyhtiöissä.
Hallituksella on kehysriihessä mahdollisuus puuttua alueiden eriytymiseen ja taloyhtiöiden energiatehokkuuden lisäämiseen juuri laajentamalla kotitalousvähennys taloyhtiöiden remontteihin, Viljamaa toteaa.
Kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöiden remontteihin on vastikään ehdottanut myös valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitanen.
Viitasen mukaan olisi reilua ja järkevää laajentaa kotitalousvähennyksen käyttöä niin, että myös kerros- ja rivitaloissa asuvat tavalliset perheet ja eläkeläiset hyötyisivät siitä tasapuolisemmin. Jo nyt omakotitaloissa asuvilla on useimmiten mahdollisuus käyttää vähennystä isoissa remonteissa. Sen sijaan vähennystä ei tällä hetkellä myönnetä esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille.
Viitasen mielestä esimerkiksi putkiremontti on asia, jota ei voi loputtomiin lykätä. Kansanedustajan mielestä olisi reilua, että myös kerrostalossa asuva voisi hyödyntää vähennystä välttämättömissä peruskorjauksissa.
Tämänkin kevään yhtiökokouksissa tehdään päätöksiä isoista remonteista.
”Päätöksenteko voi olla vaikeaa jo siitä syystä, että taloyhtiöissä on paljon erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Päätöksentekoa ei helpota se, että paineita tulee myös ulkopuolelta, Viljamaa sanoo viitaten esimerkiksi kansallisiin energiatehokkuustavoitteisiin, jotka velvoittavat parantamaan energiatehokkuutta erilaisissa remonteissa”, Viljamaa toteaa.
Viljamaan mukaan taloyhtiöissä tarvitaan kepin lisäksi porkkanaa.
”Energiaremontti säästää käytännössä aina osakkaiden rahaa pitkällä aikavälillä. Kuitenkin kokouksissa on usein vaikeaa luoda osakkaille selkeää näkymää tästä tulevasta säästöstä. Päätöksentekokynnystä madaltaisi se, että jo hankevaiheessa saataisiin säästöä avustuksen tai vähennyksen muodossa. Energia- ja avustuspolitiikan pitäisi myös olla pitkäjänteisempää, jotta taloyhtiössä uskalletaan tehdä päätöksiä.”
