Asunnot ja kiinteistöt

Kansanedustaja haluaa laajentaa kotitalousvähennystä kerros- ja rivitalojen peruskorjauksiin

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen.

Monissa lähiöissä asunto-osakeyhtiöiden korjausvelka on iso haaste, muistuttaa valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitanen.

Kotitalousvähennys tarkoittaa helpotusta veroihin, joita verovelvollinen voi saada ostaessaan erilaisia töitä kotiinsa tai vapaa-ajan asuntoonsa. Tyypillisimmin näitä ovat siivous- ja remonttityöt, mutta niitä voivat olla myös lastenhoito tai vaikkapa tietokoneen asennustyöt.

Kotitalousvähennyksen maksimi vuonna 2020 on 2 250 euroa henkilöltä. Omavastuu on 100 euroa vuodessa. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta.

Kuluina voi vähentää 40 prosenttia työn osuudesta, jos palvelu on ostettu yritykseltä. Maksimivähennys on mahdollista saada, kun yritykselle maksamassasi laskussa on työn osuutta 5 875 euroa. Jos verovelvollinen palkkasi itse työntekijän, voi kuluina vähentää 15 palkasta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

Suomessa on paljon kerros- ja rivitaloja, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa. Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan, SDP:n kansanedustaja Pia Viitasen mukaan olisi reilua ja järkevää laajentaa kotitalousvähennyksen käyttöä niin, että myös kerros- ja rivitaloissa asuvat tavalliset perheet ja eläkeläiset hyötyisivät siitä tasapuolisemmin.

Viitasen mukaan on hyvä, että jo nyt omakotitaloissa asuvilla on useimmiten mahdollisuus käyttää vähennystä isoissa remonteissa. Sen sijaan vähennystä ei tällä hetkellä myönnetä esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille.

”Meillä on eräänä haasteena iso korjausvelka. Esimerkiksi monessa lähiössä rakennuskanta alkaa tulla siihen ikään, jossa peruskorjaukset ovat välttämättömiä. Kansallisvarallisuudestamme, ihmisten kotien kunnosta, on tärkeää pitää huolta”, Viitanen toteaa.

Viitasen mielestä esimerkiksi putkiremontti on asia, jota ei voi loputtomiin lykätä. Kansanedustajan mielestä olisi reilua, että myös kerrostalossa asuva voisi hyödyntää vähennystä välttämättömissä peruskorjauksissa.

Viitanen muistuttaa hallituksen kehysriihen alla hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan kotitalousvähennyksen ulottamista myös asunto-osakeyhtiöiden osakkaille selvitetään. Samalla tulee tukia tarkastella siitä näkökulmasta, miten myös pienituloisimmat voisivat hyötyä niistä tätä päivää enemmän.

”Kehysriihessä on hyvä aika sopia hallitusohjelman kirjausten eteenpäinviemisestä, ja saattaa mahdollisuus vähennyksen tekemiseen myös kerros- ja rivitaloissa asuville. Ajankohta puoltaa paikkansa tässä yhteydessä myös siksi, että syksyllä sovittiin, että riihessä palataan mahdollisuuksiin kehittää kotitalousvähennystä.”

Viitanen muistuttaa myös, että huonokuntoiseen, peruskorjaamattomaan yhtiöön on haastavaa tehdä laajaa energiaremonttiakaan. Siksi kotitalousvähennyksen laajentamista tulee pohtia energiaremonttitukien yhteydessä. Tässä asumisviihtyvyys, järkevät kustannukset ja ilmastotavoitteet lyövät kättä, Viitanen sanoo.

Kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksien laajentamisella voisi myös olla nykyistä tukea suuremmat työllistävät ja taloutta elvyttävät vaikutukset. Kun peruskorjauksen yhteydessä vielä toteutetaan energiaremontti, voidaan pidentää rakennuksen käyttöikää ja samalla pienentää lämmityskuluja ja päästöjä. Pitkällä aikavälillä kokonaishyöty koko yhteiskunnalle voisi olla varsin merkittävä.

”Toimiva ja hyvin ylläpidetty rakennuskanta on isossa roolissa, kun rakennetaan reilua ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Laajennettu kotitalousvähennys olisi hyvä askel oikeaan suuntaan” Viitanen päättää.

Kotitalousvähennys nauttii poliittisten päättäjien keskuudessa laajaa suosiota. Taloustutkijan näkemys on kuitenkin kriittisempi.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (Vatt) tutkija Aliisa Koivisto ei kuitenkaan ole vakuuttunut vähennyksen hyödyistä.

Hyvän verojärjestelmän perustavoitteet ovat tehokkuus ja yhdenvertaisuus. Tehokkuudella tarkoitetaan, että verot häiritsevät talouden toimintaa mahdollisimman vähän esimerkiksi hallintokuluina tai heikentämällä kannustimia. Yhdenvertaisuudella taas tarkoitetaan, että verotus koetaan oikeudenmukaiseksi.

Vähennys ei Koiviston mukaan täytä verotuksen tehokkuusvaatimusta. Vähennyksen toimeenpanosta seuraa kustannuksia niin verottajalle kuin palvelun ostajalle. Lisäksi kotitalousvähennys kohtelee eri palvelualoilla olevia yrityksiä eri lailla.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Jussi Törmänen

    16.4.2021 at 10:13

    Kannatan ehdottomasti.
    Kuntotarkastajan työssäni vastaan tulee paljon 1960-1990 rakennettuja rivitaloyhtiöitä, joissa korjaustarpeet on räjähtämässä kasvoille.
    Suuria korjaustarpeita on esim. märkätiloissa, perustuksien kuivatuksessa ja ilma-/lämpövuodoissa, sekä tietenkin asbestipurkutöissä. Ja muutakin toki on kuten vesi- ja viemäröintiremontit.
    Jussi Törmänen, Pohjolan Kosteus- ja Kuntokartoitus

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös