Helsingin osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja Toni Onatsu toteaa, että yhtiö jättää perustelut suunnatulle annille melko hatariksi.
”Piensijoittajat joutuvat maksumieheksi annissa, jossa Outokumpu myy osakkeitaan alennuksella institutionaalisille sijoittajille”, Onatsu jatkaa.
Institutionaaliset sijoittajat ostivat suunnatussa annissa teräsyhtiön osakkeita 5,7 prosentin alennuksella eli 5,15 eurolla per osake verrattuna pörssikurssiin.
Piensijoittajan maksumiehen roolin tai kölin alta vetämisen voi osaltaan nostaa esiin myös Outokummun antihistoriasta.
Piensijoittajat ottivat sijoituksillaan suuriin osakeanteihin vetovastuuta yhtiön pelastusoperaatiossa lähes kymmenen vuotta sitten eli suuren Saksan teräsfuusion tiimoilta. Outokumpu keräsi anneillaan yhteensä noin 2,1 miljardin euron pääomat.
Heikki Malinen aloitti hallitustyöskentelyn Outokummussa vuonna 2012 ja tuntee konsernin antihistorian. Metsäteollisuudesta tunnettu Kari Jordan johtaa Outokummun hallitusta, joka on vastuussa osakkaiden suuntaan.
Kun on rahan tarve, tulee piensijoittajasta ystävä
Jättiantien vastineeksi osinkoja on kuitenkin herunut vain vähän eli noin 250 miljoonaa euroa 11 vuoden aikana eli Saksan teräsfuusion jälkeen. Sijoittajat ovat jääneet ilman osinkoja kuudelta tilivuodelta samaisen 11 vuoden aikana.
Outokumpu ei siten ryhtynyt järjestämään laaja antia aikana, jolloin kannattavuus on vihdoinkin kääntynyt voitolliseksi.
Osakekurssi on kallistunut sata prosenttia vuodessa eli Malisen johtamisen aikana. Teräksen ja kromin hintojen nousu on palkinnut kannattavuudessa samoin kustannusten karsinta.
Onatsu toteaa, että kun piensijoittajien rahalle tulee kova tarve, niin yhtiöt helposti tuntuvat ylimmiltä ystäviltä.
”Kun taas yhtiöllä pyyhkii hyvin, niin ruokkivan käden voi unohtaa. Esimerkiksi suunnattu anti nakertaa luottamusta, ja toki tiedämme, mitä luottamuksen menettämisestä on tapana sanoa” Onatsu jatkaa.
Outokumpu perustelee suunnattua antia nopeudella ja kustannusten tehokkuudella. Yhtiö käyttää noin 209 miljoonan euron tuotot annista velkaantuneisuuden keventämiseen ja taseen vahvistukseen.
Perustelut annista ontuvat hieman lukujen valossa.
Yhtiön kassavarat olivat noin 330 miljoonaa euroa maaliskuun lopussa. Velkaantuminenkin jää kohtuulliseksi. Nettovelka oli hieman päälle miljardia euroa eli 44 prosenttia suhteessa omiin pääomiin. Nettovelka oli noin kolminkertainen suhteessa käyttökatteeseen, mitä voi pitää melko tavanomaisena tasona pörssiyhtiöille. Käyttökate parani noin 70 miljoonalla eurolla 177 miljoonaan euroon.
Outokumpu osti vuonna 2012 noin 3,4 miljardilla eurolla saksalaisen ThyssenKruppin Inoxumin ruostumattoman teräksen. Osien myynnin jälkeen saksalaisyhtiön kauppahinnaksi jäi noin 1,4 miljardia euroa.
Yhtiö keräsi sijoittajilla vuoden 2012 annissaan noin 1,5 miljardia euroa ja sitten vuonna 2014 noin 600 miljoonaa euroa.
Omistusjärjestelyssä osakkaita ei kohdeltu tasavertaisesti
Osakesäästäjien Onatsu nostaa vielä teräsfuusion tiimoilta esiin Outokummun ja Thyssenin silloiset keskinäiset sopimusjärjestelyt, jotka heikensivät luottamusta osakkaiden yhdenvertaisuuteen.
Osakesäästäjien mukaan Outokumpu ei vuonna 2013 kohdellut osakkaita tasavertaisesti järjestelyissä, joissa ThyssenKrupp myi omistamiaan Outokummun osakkeita ”kytkynä” Ternin ja VDM-yksiköiden myyntiä vastaan.
”Osakekaupan ulkopuolelle jääneille Outokummun osakkaille tuli taloudellista vahinkoa eli menetyksiä”, Onatsu kertaa historiaa.
Thyssen myi silloin 30 prosenttia Outokummun osakkeista. Sitten yhtiö osti saksalaisen erikoisteräksen VDM – yhtiön ja italialaisen terästehtaan Ternin. Kilpailuviranomaiset kaatoivat fuusiossa Ternin siirtymisen Outokummulle, joka vahvisti puolestaan VDM:n myynnillä omia pääomiaan.
Johtajiakin on Outokummussa tullut ja mennyt vaihtelevalla menestyksellä. Tuotot sijoittajille ovat jääneet heikoiksi.
Esimerkiksi Malisen edeltäjän, hollantilaisen toimitusjohtaja Roeland Baanin aikana omistaja-arvoa ei kertynyt lainkaan Outokummun osakkaille. Baan johti Outokumpua yli neljä vuotta.
Osakekurssikin jäi viidenneksen halvemmaksi verrattuna Baanin aloituspäivän tasosta. Outokummun kokonaistuotto jäi 1,7 prosenttia pakkaselle Baanin aikana.
Outokumpu on alkuvuodesta terästäytynyt tulosluvuissa. Konserni teki kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 1,7 miljardin euron liikevaihdon ja noin seitsemän prosentin liikevoiton.
Acerinoxin liikevaihto oli 1,4 miljardia euroa, josta liikevoitto oli noin kahdeksan prosenttia.
