Finanssivalvonta on kiristänyt ensiasunnon ostajien lainakattoa. Asuntolainakaton kiristämiselle ei ole riittäviä perusteita, arvioi Finanssiala.
Suomen Pankki varoitti toukokuun alussa siitä, että kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa.
Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut.
”Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Suomen Pankin mielestä kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta.
Ensiasunnonostajien lainakatto kiristyy
Finanssivalvonnan johtokunta päättikin tiistaina 29.6.2021 alentaa muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhdetta eli niin sanottua lainakattoa 5 prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Päätös tulee voimaan lokakuun alussa.
Asuntolainaa saa siten jatkossa enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla lainakatto säilyy ennallaan 95 prosentissa.
Finanssivalvonta perusteli päätöstään asunto- ja asuntolainamarkkinoiden viimeaikaisella vahvalla kehityksellä, joka poikkeaa talouden muusta suhdannekehityksestä. Sen nähdään lisäävän asuntomarkkinoiden rakenteellisia riskejä poikkeuksellisella tavalla.
Finanssivalvonnan päätös kiristää muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakattoa on Finanssiala ry:n (FA) mielestä hätiköity.
FA:n mukaan asuntomarkkinoiden viimeaikaisen vilkkaan kehityksen taustalla on ainakin osin koronapandemiaan liittyviä tilapäisiä tekijöitä, joiden vaikutuksen voi odottaa jatkossa heikentyvän. Talouden toipuessa pandemiasta on tärkeää, että työvoiman liikkuvuudelle ei aseteta uusia esteitä kiristämällä asuntoluottojen saatavuutta.
FA:n mielestä lainakaton kiristämiselle lainsäädännössä asetetut perusteet eivät täyty. Asuntohintojen kehitys suhteessa ansiotasoon, asuntolainojen määrän kehitys suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin sekä talouden yleinen tilanne eivät viittaa siihen, että asuntomarkkinat olisivat ylikuumentumassa tavalla, joka vaarantaa rahoitusmarkkinoiden ja kokonaistaloudellisen vakauden.
”Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina sellaista poikkeuksellista kasvua, joka perustelisi enimmäisluototussuhteen alentamista”, painottaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Finanssialan mielestä asuntomarkkinat eivät ole ylikuumentuneet
Vaikka kasvukeskusten asuntomarkkinoilla on ollut viime kuukausina vilkasta ja asuntojen hintoihin on kohdistunut niissä nousupaineita, markkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta ei ole merkkejä, FA muistuttaa.
Koko maan tasolla vanhojen osakehuoneistojen hinnat olivat tammi-toukokuussa keskimäärin reilut kolme prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Vertailuajankohtana keväällä 2020 alkoi pandemia, joka näkyi asuntomarkkinoilla kaupankäynnin hiljenemisenä ja paikoin hintojen notkahduksena. Tämä osaltaan kasvattaa hintojen vuosimuutosta.
Kasvukeskusten asuntomarkkinoiden vilkkauden taustalla on FA:n mukaan ainakin osin koronapandemiaan liittyviä tekijöitä. Niiden vaikutuksen voi odottaa heikentyvän, kun rokotukset etenevät ja elämä alkaa normalisoitua.
”Koronapandemia on muuttanut monen kotitalouden asumistarpeita ja kannustanut uuden tilavamman asunnon etsintään. Lisäksi pandemian aikana kotitalouksille on kertynyt säästöjä, kun esimerkiksi ulkomaanmatkailu on vähentynyt. Niitä on käytetty mm. asuntojen hankintaan. Näiden vaikutusten voi odottaa olevan väliaikaisia ja heikkenevän, kun talouden paluu normaalitilaan etenee”, Mattila toteaa.
Pandemian jäljiltä Suomen talous on monella tapaa murrostilassa. Työvoiman ja muiden resurssien jouheva uudelleenallokoituminen on tärkeää, kun luodaan perustaa tulevalle talouskasvulle ja siirrytään kohti kestävämpää taloutta.
”Asuntorahoituksen saatavuuden kiristäminen heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. Tämä vaikeuttaa talouden elpymistä. Olisikin ollut parempi seurata tilanteen kehittymistä ja jättää lainakaton kiristys nyt tekemättä”, Mattila sanoo.
