Makrotalous

Suomen Pankki: Uusien asuntolainojen saatavuutta syytä rajoittaa – kotitalouksien velkaantuminen huolestuttaa

Asuntolainoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet koronapandemian aikana, keskuspankki varoittaa.

Suomen talous on selvinnyt koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin, eikä pandemia ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä, Suomen pankki kertoo tiedotteessaan.

Syyt pieniin vaurioihin löytyvät elvyttävästä talouspolitiikasta.

Voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä.

Nurkan takana vaanii kuitenkin mörkö: kotitalouksien velkaantuminen.

Keskuspankki varoittaa, että kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa.

Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut. 

”Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta. 

”Kotitalouksien yhä lisääntynyt velkaantuminen ja uusien asuntolainojen ehtojen löystyminen kasvattavat uusien makrovakausvälineiden tarvetta. Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi”, tähdentää Nykänen. 

”Uudet makrovakausvälineet tulisi kohdistaa sekä pankkien että muiden lainanantajien myöntämiin luottoihin.”

Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen. 

”Taloyhtiölainat voivat hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista ja houkutella ostamaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden kalliita asuntoja”, selventää Nykänen. 

Taloyhtiölainojen enimmäisosuuden ja -pituuden rajoittaminen hillitsisi suurimpien taloyhtiölainojen myöntämistä. Asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja.

Pandemiasta huolimatta suomalaisten pankkien kannattavuus parani vuonna 2020. Nykäsen mukaan viime vuosina toteutetut pankkisääntelyn uudistukset ovat vahvistaneet merkittävästi pankkien vakavaraisuutta kautta maailman. 

”Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia, ja ne ovat pystyneet luotottamaan yrityksiä ja kotitalouksia koronapandemian aikana”.

Suomessa toimivat pankit ovat alttiita Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden riskeille. Pandemia rauhoitti Pohjoismaiden asuntomarkkinoita vain hetkellisesti. Asuntojen kallistuminen paisuttaa asuntomarkkinoiden epätasapainoja erityisesti Ruotsissa ja Norjassa.

Tappiot yritysluotoista ovat kasvaneet toistaiseksi arvioitua vähemmän. Luottotappioiden kasvuun tulee kuitenkin varautua, sillä niitä syntyy viiveellä myös kriisien pahimman vaiheen jälkeen. 

”Koronapandemian kaikkia vaikutuksia pankkeihin ja yrityksiin ei ole vielä nähty”, Nykänen toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös