Sijoitusmarkkinoiden ja Fedin suhdetta kuvaava sanonta ”älä taistele Fediä vastaan” on kukoistanut finanssikriisin 2008 ja 2009 jälkeen.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed on monelle melko tuntematon taho. Fedin keskuspankkiirit ovat viime vuosikymmenten aikana kunnostautuneet niin kuplien muodostamisen arkkitehteina kuin myös markkinaturbulenssien rauhoittajina.
Kiitosta keskuspankkiirit saavat erityisesti rahoitusalan toimijoilta, jotka ovat hyötyneet valtavista elvytysohjelmista ja riskisten omaisuusluokkien kallistumisesta.
Finanssikriisin aikana lanseerattiin Yhdysvalloissa kvantitatiivinen elvytysohjelma tilanteen pelastamiseksi. Idea oli silloisen Fedin pääjohtajan Ben Bernanken, joka oli lukenut muutaman Japanin taloutta käsittelevän artikkelin asian tiimoilta. Japani otti määrällisen elvytyksen käyttöön vuonna 2001. Tulokset ovat jääneet ”melko” laihoiksi. Japani on edelleen hitaan kasvun ja matalan inflaation tiellä.
Fed on kommunikoinut joustavansa inflaatiotavoitteessa. Uusi suunta saattaa löytyä Japanin harjoittamasta rahapolitiikasta. Japanin keskuspankin rahapolitiikka keskittyy korkokäyrän manipuloimiseen. Se kävisi tavoitteena kenties myös Fedille, sillä USA:n iso velkataakka motivoi pitämään markkinakorot matalalla sekä pienentämään velan reaaliarvoa inflaatiolla.
Osakemarkkinat elävät Fedin tarjoamasta likviditeetistä
Osakemarkkinoiden mekaniikka on muuttunut viime vuosina Fedin politiikan mukana. Riskin käsite on hämärtynyt. Nyt sijoittajat luottavat Fedin lisäävän paukkuja, jos osakemarkkinoilla tapahtuu suuria notkahduksia.
Viimeisen 10 vuoden vahvasta kurssikehityksestä iso osa selittyy juuri Fedin päätöksillä. Matala korkotaso ja arvopapereiden osto-ohjelmat ovat tuoneet hirveän määrän likviditeettiä markkinoille. Se on valunut ennen kaikkea osakkeisiin ja muihin riskisiin omaisuusluokkiin. Myös vahva tuloskehitys on auttanut osakkeita, mutta se ei riitä selittämään nykyisiä korkeita arvostuskertoimia.
Tällä haavaa Fed ostaa arvopapereita markkinoilta 120 miljardin dollarin kuukausivauhdilla. Niin ei voi jatkua ikuisesti. Fed on kommunikoinut alkavansa vähentämään ostoja syyskuussa. Silloin markkinoilla eletään jänniä aikoja.
Edellisen kerran Fed kertoi vuonna 2013 pienentävänsä arvopapereiden osto-ohjelmaa. Sen vuoksi S&P 500 -indeksi laski 4,7 prosenttia. Kasvuyhtiöt halpenivat hieman enemmän, yhteensä 5,5 prosenttia.
Syynä kurssilaskuun silloin oli, että sijoittajat pelkäsivät Fedin kiristävän rahapolitiikka liian nopeasti suhteessa taloustilanteeseen.
Kurssilasku osoittautui kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä se kesti vain reilun kuukauden. Sen jälkeen erityisesti teknologiayhtiöt ja pienet yhtiöt kallistuivat voimakkaasti. Jälkikäteen tarkasteltuna Fedin osto-ohjelman pienentäminen osoittautui ostopaikaksi osakemarkkinoilla.
Miten sijoittajan kannattaa toimia seuraavan kerran, kun Fed kertoo ostojen vähentämisestä?
Sijoittajan kannattaa aluksi analysoida, minkä verran muutoksia Fed tekee osto-ohjelmaan. Mitä enemmän ja nopeammin Fed pienentää osto-ohjelmaa, sitä isompi on vaikutus osakemarkkinoiden riskipreemioon ja osakekursseihin.
Sijoittajan onneksi suuremman ja nopeamman kevennyksen aikaansaama kurssilasku tarkoittaa pitkällä aikavälillä korkeampaa tuotto-odotusta. Kireämmän rahapolitiikan ansiosta Fedillä on taas jatkossa enemmän paukkuja lisätä ostoja.
Talouden näkymät vaikuttavat olennaisesti osakemarkkinoiden reaktioon. Jos makrotalouden näkymät ovat vahvat ja yritysten tulokset nousu-uralla, reagoivat markkinat vähemmän Fedin rahapolitiikan kiristämiseen.
Miten sitten sijoitussalkkua kannattaa suojata tällä hetkellä Fedin päätöksien varalta? Sijoittaja huomioi varsinkin yhtiöiden fundamentit ja osingonmaksukyvyn. Rahapolitiikan kiristämisestä kärsivät yleensä vähemmän defensiiviset laatuyhtiöt, joilla on vahva tase. Laskevan kurssikehityksen aikana myös hyvää ja kasvavaa osinkoa maksavat yritykset ovat kokonaistuoton kannalta oiva valinta.
Mikäli Fedin osto-ohjelman kiristäminen saa aikaan korjausliikkeen, tarjoutuu sijoittajalle mahdollisuus ostaa myös kasvuyhtiöitä hieman edullisimmilla arvostuskertoimilla. Vuoden 2013 tavoin niiden kurssit nousevat todennäköisesti nopeimmin markkinan taas palautuessa.
