Makrotalous

Kello tikittää – USA:n kiistely velkakatosta uhkaa viedä maan taantumaan

Joe Biden demokraatti USA

Maan valtiovarainministeri varoittaa liittovaltion ajautuvan maksukyvyttömyyteen jo tässä kuussa. Presidentti Biden painostaa kongressia hyväksymään velkakaton noston.

Yhdysvallat on ajautunut vaikeaan poliittiseen umpikujaan, jossa maan kongressin republikaanit ja demokraatit pelaavat vaarallista uhkapeliä maailman suurimman talouden luottokelpoisuudella.

Yhdysvaltoja uhkaa ajautuminen maksukyvyttömyyteen viimeistään lokakuun 18. päivänä, mikäli se ei nosta liittovaltion velkakattoa eli valtion velan enimmäismäärää.

Yhdysvalloissa velkakatosta säädetään lailla. Tällä hetkellä velkakatto on 28 500 miljardia dollaria.

Maailman suurin talous ei ole koskaan ajautunut maksukyvyttömyyteen, vaan USA:n liittovaltio on ollut peruskallio, johon velkasijoittajat ovat voineet luottaa. Maksukyvyttömyys olisi valtava shokki sekä Yhdysvaltojen että myös koko maailman taloudelle.

Valtiovarainministeri Janet Yellen varoitti tiistaina uskovansa talouden ajautuvan taantumaan, jos kongressi ei pysty nostamaan liittovaltion lainakattorajaa ennen velan laiminlyöntiä.

”Pidän lokakuun 18. päivää viimeisenä aikarajana. Olisi katastrofaalista olla maksamatta hallituksen laskuja”, Yellen sanoi CNBC:n haastattelussa.

”Uskon todella, että se aiheuttaisi myös taantuman”, Yellen lisäsi tiistaina.

Presidentti Joe Biden kehotti maanantaina kongressia nostamaan velkarajaa tällä viikolla ja välttämään edes lähestymästä lähes varmaa talousmyllerrystä. Hän syytti republikaaneja ja senaatin vähemmistöjohtaja Mitch McConnellia siitä, että he seisoivat lainsäädännön tiellä.

Valtiovarainministeriö käyttää tällä hetkellä niin sanottuja poikkeuksellisia hätätoimenpiteitä maksaakseen Yhdysvaltain maksut sen jälkeen, kun liittovaltio saavutti edellisen velkakaton heinäkuun lopussa. Poikkeuksellisten toimenpiteiden ansiosta ministeriö voi sekä säästää käteistä että nostaa rahaa tietyiltä tileiltä laskematta liikkeeseen uusia joukkovelkakirjoja.

Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin väliaikaisia, ja niiden ennustetaan valtiovarainministeriön arvioiden mukaan auttavan vain lokakuun puoliväliin asti.

Yhdysvallat ei ole koskaan jättänyt maksamatta velkojaan. Taloustieteilijät sanovat, että maksukyvyttömyys aiheuttaisi laajaa taloudellista vahinkoa. Se nostaisi korkotasoa, tahraisi uskon Washingtonin kykyyn kunnioittaa tulevia velvoitteitaan riittävän ajoissa ja mahdollisesti viivästyttäisi sosiaaliturvamaksuja noin 50 miljoonalle iäkkäämmälle aikuiselle.

Kykenemättömyys ratkaista velkakatto-ongelmaa voisi myös ajaa joitakin maita välttämään USA:n valtiolainoja. Se heikentäisi myös dollaria.

”Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoja on jo pitkään pidetty maailman turvallisimpina omaisuuseränä. Se selittää osittain dollarin merkityksen reservivaluuttana. Jos markkinoilla kyseenalaistetaan USA:n kyky maksaa erääntyneitä laskuja, olisi lopputulos todella katastrofaalinen”, Yellen varoittaa.

Yhdysvaltojen velkakatto-ongelma on ei ole vain maan talouden ongelma, vaan yksi sen keskeinen syy on poliittinen ja ideologinen takalukko, johon kongressin eri ryhmittymät ovat ajautuneet.

Republikaanien Mitch McConnell on ollut haluton nostamaan velkakattoa, koska republikaanien mielestä demokraattienemmistöinen edustajainhuone haluaa nostaa kohtuuttomasti liittovaltion menoja ja ajaa Yhdysvaltoja vasemmistolaisempaan talouspolitiikkaan.

Presidentti Biden ajaa jättimäistä infrastruktuurihanketta, jolla korjattaisiin USA:n siltoja, teitä ja nettiyhteyksiä yhteensä noin biljoonalla eli 1000 miljardilla dollarilla. Infrastruktuuripaketti on kuitenkin hyväksytty senaatissa selvin luvuin, eli monet republikaanitkin hyväksyivät sen.

Demokraatit korostavat, että lainakaton nostossa ei ole kyse vain tulevista hankkeista, vaan myös edellisen presidentin, Donald Trumpin, aikana päätetyistä veronkevennyksistä ja koronaelvytystoimista.

Velkakattopainin haasteita lisää vielä se, että demokraattien sisälläkin on kädenvääntöä liittovaltion menokehityksestä.

Demokraattien vasemman laidan ”progressiivinen” siipi ajaa infrastruktuurihankkeen lisäksi myös vielä laajempaa, noin 3,5 biljoonan dollarin sosiaalihanketta. Sillä muun muassa tuettaisiin koulutusta, laajennettaisiin julkista terveydenhoitoa ja käynnistettäisiin lukuisia ilmastohankkeita.

Tämä ohjelma veisi Yhdysvaltoja talouspolitiikassa selvästi aiempaa enemmän vasemmalle. Demokraattien markkinaliberaalit eivät ole olleet valmiita sitä hyväksymään. Nyt demokraattien vasemman laidan kongressiedustajat ovat valmiita kaatamaan Bidenin infrastruktuurihankkeen, mikäli jättimäinen sosiaalihanke ei toteudu.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös