Enemmistö yrittäjistä haluaisi yhdistää työeläkeyhtiöitä.
Suomessa työeläkeyhtiöt hoitavat yksityisten alojen työntekijöiden ja yrittäjien työeläketurvaa. Muuta vakuutustoimintaa ne eivät saa harjoittaa ja siksi niiden varat ja sijoitusomaisuus on pidettävä erillään samaan konserniin mahdollisesti kuuluvan muun yhtiön varoista ja omaisuudesta.
Työeläkeyhtiöitä on Suomessa neljä: Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas. Näistä Veritas on vakuutusosakeyhtiö ja muut kolme keskinäisiä vakuutusyhtiöitä.
Yrittäjät haluavat yhdistää työeläkeyhtiöitä. 55 prosenttia yrittäjistä tehostaisi järjestelmää yhtiöitä yhdistämällä, vain 10 prosenttia vastustaa, kertoo Yrittäjägallup.
Kantar selvitti Yrittäjägallupissa asiaa Suomen Yrittäjien toimeksiannosta marras-joulukuussa. Tutkimuksessa haastateltiin 1047 yrittäjää ja yrityksen edustajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta +-3,1 prosenttiyksikköä.
”Sivukulujen kasvu syö yritysten kilpailukykyä. Eläkemaksut ovat tärkein sivukulu, ja ne ovat kasvamassa vauhdilla. Eläkejärjestelmää pitää tehostaa nopeasti”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjistä 66 prosenttia pitää eläkemaksuja liian suurina. Eniten niitä pidetään liian suurina teollisuudessa ja pienissä työnantajayrityksissä.
”Työeläkeyhtiöiden palvelut ovat laadukkaita, mutta järjestelmä on tehoton, kuten kansainväliset raportit ja vertailut osoittivat. Yhtiöiden määrää pitää vähentää järjestelmän tehostamiseksi”, Pentikäinen sanoo.
Yrittäjistä 30 prosenttia keventäisi eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä suurempien tuottojen mahdollistamiseksi, mutta saman verran on muutosta vastaan. 40 prosenttia ei osaa sanoa.
”Vakavaraisuussääntely on monimutkaista. Asiaa pitää kuitenkin edistää, koska sillä on iso vipu eläkejärjestelmän tuottoihin”, Pentikäinen sanoo.
Selvä enemmistö yrittäjistä kannattaa työmarkkinajärjestöjen vallan vähentämistä eläkeyhtiöissä. 69 prosenttia sanoo, että järjestövaltaa yhtiöissä pitää vähentää ja vain kuusi prosenttia vastustaa.
”Eläkeyhtiöt ovat olleet järjestöjen temmellyskenttä. Hallinnossa on epäterveitä piirteitä. Siellä on paljon hyväpalkkaisia hallintopaikkoja. Tämä on vaikuttanut siihen, ettei sen tehokkuudesta ole haluttu huolehtia”, Pentikäinen arvioi.
Aiemmin viime marraskuussa Pentikäinen otti julkisesti esille esille Kanadan eläkejärjestelmän, jossa on käytössä yhden eläkelaitoksen malli. Kanadassa on myös väljempi vakavaraisuussääntely ja merkittävästi korkeampi eläkemaksujen tuotto.
Pentikäisen mielestä Suomessa kannattaa tutkia Kanadan mallia. Siihen kannustivat myös Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila viime keväänä julkistetussa raportissaan, Pentikäinen muistuttaa.
Valtioneuvosto julkaisi toukokuussa Valkosen ja Lassilan raportin Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset. Sen mukaan suomalaisten eläkerahastojen tuotot ovat olleet vaatimattomia.
Malkosen ja Lassilan mukaan yksityisalojen työeläkerahastot ovat Suomessa nimellisesti tuottaneet 5,7 prosenttia vuodessa vuosina 1997–2020. Samalla ajanjaksolla Kanadan lakisääteisen eläkejärjestelmän rahasto on tuottanut 8,1 prosenttia vuodessa.
Tuottoero on merkittävä Kanadan eduksi. Myös Ruotsi voittaa Suomen eläketuotoissa.
Suurin ongelmahan on lainsäädäntö joka pakottaa eläkeyhtiöt sijoittamaan suuren osan varallisuudestaan lainapapereihin joiden tuotto on negatiivinen nykyisin.
Samoin lainsäädäntö pakottaa ostamaan osakkeita kun hinnat ovat huipussaan ja myymään osakkeita kun hinnat ovat romahtaneet.
Toki hallinnossakin on vikaa, mm. päätökset ostaa hedgerahastoja joissa kulut ovat tähtitieteelliset ja tuotot melko heikkoja.