Kryptot

Listautumisbuumi meni ohi, mutta kryptot jaksavat yhä yllättää 

KTM ja Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Thomas Taussi

Initial Coin Offering -buumi on opettavainen esimerkki markkinoista ja niiden sisältämistä riskeistä, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Thomas Taussi.

ICO, Initial Coin Offering viittaa kryptomaailman versioon julkisesta osakeannista. Suoranaisen buumin luonut ICO-malli mahdollisti helpon joukkorahan hakemisen. Rahoituksen hakeminen oli helppoa, koska se tapahtui sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella. Sääntelemättömyyden kääntöpuolena oli kuitenkin heikko sijoittajansuoja ja suurempi sijoittajan vastuu.

ICO-buumi oli kuumimmillaan vuonna 2017. Vuoden 2017 loppua kohden valtiot ympäri maailmaa heräsivät kryptokohteiden sääntelemättömyyteen ja alkoivat pohtimaan, miten finanssisääntelyä tulisi soveltaa niihin. Tammikuussa 2018 Facebook kielsi ICO-mainokset, ja Twitter sekä Google seurasivat perässä. Lukemattomat projektit, jotka olivat joko naamioituja huijauksia tai vain hataralla pohjalla, kuihtuivat nopeasti.

Vuoden 2018 puolella koko ylikuumentunut kryptomarkkina koki voimakkaan korjausliikkeen, jonka myötä myös todellisuus monista projekteista valkeni. Aalto-yliopistossa riskienhallinnasta väitöskirjaa tekevän Thomas Taussin mukaan ICO-buumissa oli tunnistettavissa suunnattomia riskejä.

Epätavanomaiset motiivit ja uskomukset ajoivat sijoittajia

Thomas Taussi kertoo, mikä uudessa yritysten rahoitukseen liittyvässä innovaatiossa kiehtoi sijoittajia: ”ICO-kampanja antoi sijoittajille ympäri maailmaa mahdollisuuden vaihtaa perinteisiä kryptovaluuttoja kuten bitcoinia ja ethereumia kohdeprojektin liikkeelle laskemiin poletteihin ennen projektin listautumista. Joskus poletit rinnastettiin virheellisesti osakkeiksi.” 

Taussin mukaan paikoittain oli nähtävissä sellaista henkeä, että nyt haastetaan perinteisen maailman instituutiot ja pääomasijoittajat, demokratisoidaan pääomamarkkinoita ja mahdollistetaan piensijoittajillekin korkean tuottopotentiaalin ja riskin enkelisijoitukset.

Sijoittajia ajoi äkkirikastumisen toivo. Bitcoin ja Ethereum olivat näyttäneet esimerkkiä satumaisen suurista tuotoista. Ethereum oli ICO-listatumisessaan elokuussa 2014 tarjonnut ethereitä ostettavaksi 0,31 dollarin hintaan. Vuoden 2016 loppuun mennessä etherin hinta oli noussut kahdeksaan dollariin. Ethereumin ether oli ICO-buumin käytetyin maksuväline, joka lennätti sen arvon tammikuussa 2018 noin 1400 dollarin paikkeille. 

”Pelissä oli paljon perinteistä markkinapsykologiaa, uhkapelin henkeä ja lohkoketjuteknologiaan liittyvää uutuuden viehätystä.”

Lisäksi vuoden 2017 kryptomarkkinoiden suhteellisen pieni koko antoi rohkeille spekulatiivisille sijoittajille toivoa äkkirikastumisesta. Monien ICO-listautumisten tarkoituksena oli kerätä alkupääomaa toiminnan aloittamiseen usein pelkän suunnitelmaesitteen ja väitetyn perustajatiimin esittelyn pohjalta.

”Tästä huolimatta kryptosijoittajat ampuivat rahaa eri ICO-listautumisiin kuin sarjatulihaulikolla. Ehkä moni jopa ymmärsi sijoittavansa pidemmän päälle arveluttavaan projektiin, mutta ajatteli ottavansa listautumisesta vain nopeat pikavoitot. Toisaalta samaa tapahtuu perinteisilläkin osakkeilla.”

”ICO ei vielä itsessään viitannut listautumiseen, mutta usein ICO-kampanjoihin kuului suunnitelma välittömästä listautumisesta yksittäiselle tai useammalle internetin kryptomarkkinapaikalle. Listautuminen toinen toistaan suuremmille markkinapaikoille nähtiin myös suureksi ajuriksi poletin arvolle, jos projekti oli muuten alkuvaiheessa”, Taussi kertoo.

Toisin sanoen arvon nousua haettiin tietoisesti nimenomaan hypen ja markkinamekaniikan avulla. 

Pörssilistautumisen ja ICO-listautumisten väliset erot on hyvä huomioida

Riskienhallinasta väitöskirjaa tekevä ja aiemmin pääomasijoitusalalla analyytikkona toiminut Taussi painottaa, että on tärkeää huomioida perinteisten pörssiosakkeiden ja ICO-projektien väliset keskeiset erot. 

Perinteinen pörssilistautuminen tehdään tyypillisesti silloin, kun firma on ollut olemassa jo jonkin aikaa ja ylittänyt monia kynnyksiä. Kasvuvaiheen listautuja voi hakea lisärahoitusta kunnianhimoisempaan liiketoiminnan laajentamiseen. Joskus listautujan kasvu voi olla tasaisempaa, ja listautuminen on omistajien keino lunastaa valmiiksi saavutettua menestystä sekä laajentaa omistajapohjaa. Osake antaa juridisen omistusoikeuden tiettyyn osuuteen yrityksestä.

”ICO:sta saatava poletti ei automaattisesti antanut juridista omistusoikeutta projektiin.”

Pörssilistautuminen on suuren selvitystyön ja byrokratian takana. Suomessa keskeisenä osapuolena on mm. Finanssivalvonta. Perinteiseen pörssilistautujaan sijoittamalla voi yhtä lailla menettää rahaa, mutta ainakin listautuva yhtiö on tiedonantovelvollinen, ja avainhenkilöt ovat tiedossa. Listautuminen edellyttää ajantasaista, luotettavaa ja laadukasta raportointia. Instituutiot arvioivat listautujan edellytyksiä suoriutua näistä tehtävistä. 

Taussin mukaan ICO-projekteihin liittyvän tiedon luotettavuus ja riittävyys oli kyseenalaista: ”ICO-rahoituksen ja näiden kohteiden listaamisen osalta edellä mainittujen edellytysten täyttyminen olisi ollut erittäin epätodennäköistä. On siis tärkeää muistaa, että vaikka ICO-prosessi muistuttaa pörssilistautumisen IPO-prosessia, vertautuu ICO-tiimien rahoittaminen parhaassakin tapauksessa lähinnä enkelisijoittamiseen tai joukkorahoitukseen. Pörssiin listautuvien yritysten liiketoiminta on pidemmällä, ja heillä on näyttää muutakin kuin pelkkä suunnitelma.” 

Kyse on kuitenkin muustakin kuin siitä, kuinka pitkällä projekti on: ”Tyypillisimpiä ongelmia oli juuri se, ettei ICO:n juridista roolia ja perinteisen maailman sijoittajansuoja-asioita ollut avattu. Valveutunut sijoittaja saattoi vain pohtia, mitkä olivat ne kannustimet ja mekanismit, joiden tarkoitus oli sitouttaa useiden, helposti kymmenienkin miljoonien alkupääoman kerännyttä tiimiä kehittämään projektia. 

Minkä mekanismien oli tarkoitus estää varojen väärinkäyttö? Miten oli tarkoitus estää tiimiä myymästä osuuttaan pikavoiton toivossa, mikäli heidän omistamiensa polettien arvo nousisi räjähdysmäisesti jo ennen kuin projektin kanssa oli saanut mitään konkreettista aikaan? Myös kurssimanipulaation riski oli suuri ja herättää yhä kysymyksiä kryptomaailmassa.”

ICO-buumin romahdus oli ennakoitavissa

Perinteisten sääntely- ja due diligence -epäselvyyksien valossa oli helposti tunnistettavissa suuria, usein jopa ylitsepääsemättömiä riskejä koko ICO-buumista. Pahimmillaan ICO-rahoitusta keränneiden projektien kohdalla oli mahdotonta sanoa, mihin projektin liikkeelle laskema poletti oikeutti, miten projektin oli tarkoitus heijastua sen arvoon, ja oliko edes kampanjasivuilla esitetyn perustajatiimin henkilöitä oikeasti olemassa.

”Erilaisia ICO-kampanjoita ja myös markkinapaikkoja nousi kuin sieniä sateella. Harrastusmielessä sivusta seuraamalla oli mahdotonta pysyä kartalla kaikesta. Toisaalta buumeissa on myös kyse joukkopsykologiasta, jolloin pikavoittoja hakevat treidaajat ovat usein kärkyllä.

Pöhinä katosi, kun kryptomarkkinat romahtivat keväällä 2018. Moni poltti näppinsä, ja ICO-rahoitusta alettiin sääntelemään ympäri maailmaa. Tämän jälkeen konsepti ei ole kokenut enää vastaavaa hurmosta.”

Taussi muistuttaa, että ICO-buumin myötä liikkeellelaskijan velvollisuuksiin ja sijoittajaturvaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös kryptomaailmassa: ”Buumin jälkeen ICOn konsepti kehittyi, ja tilalle tuli STO, Security Token Offering, jossa poletit pyrittiin tuomaan sääntelyn piiriin ja rinnastamaan juridisesti osakkeiksi. Myös internetin kryptomarkkinapaikat ryhtyivät osapuoliksi anteihin ja suorittivat alustavan due diligencen. Tähän viitataan termillä IEO, Initial Exchange Offering.”

ICO-kuplan puhkeamisen jälkeinen elpyminen on lyönyt monet ällikällä 

Varhaisen ICO-buumin merkitys voi olla suurempi kuin saattaisi kuvitella. Ensinnäkin se oli merkittävä ajuri kryptokuplalle, joka toi ennennäkemätöntä julkisuutta kryptovaluutoille ja myös lohkoketjuteknologian eri variaatioille. 

Näihin päiviin mennessä kryptovaluuttojen ja niin kutsuttujen digitaalisten omaisuusluokkien markkina on kehittynyt roimasti ja jatkanut kasvuaan. Bitcoinin tai etherin arvoon sidotut pörssinoteeratut tuotteet laajentavat kryptomarkkinaa entisestään myös intitutionaalisten sijoittajien suuntaan. Vaikka ICO-buumi oli helposti tunnistettavissa kuplaksi, sen puhkeamisen jälkeinen kryptomaailman elpyminen ja laajeneminen on lyönyt monet ällikällä.

Hajautettuihin DeFi-protokolliin sitoutuneen varallisuuden määrä. Muokattu lähteestä Defi Pulse.

Taussi muistuttaa, että perinteisemmät organisaatiot ja yksityishenkilöt kiinnostuivat myös ilmiöstä ja alkoivat pohtimaan, voisiko siitä oppia jotain tai löytää peräti jotain hyödynnettävää: ”Vaikka kryptovaluuttojen ja lohkoketjuteknologian hyötypotentiaali on edelleen kiistelty aihe, uteliaisuus hajautuneita järjestelmiä kohtaan on ainakin tuonut uutta sisältöä strategiseen ja toiminnalliseen keskusteluun. Liiketoimintamalleja ja digitaalisia ratkaisuja on mietitty uudelta kantilta. Samoin ilmiö on herättänyt keskustelua myös mm. lainsäädännöstä, rahoitusinstituutioista, alustajättien hallitsemasta internetistä, sensuurista ja muista poliittisemmista kysymyksistä.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös