Oma talous

Dieselin hinta noussut vuodessa yli 40 prosenttia – Autoliitto: Poliitikot voivat vaikuttaa polttoaineen hintaan

Poliitikoilla on avaimet polttoaineiden hintojen alentamiseen, muistuttaa Autoliitto.

Energian ja liikennepolttoaineen hinnannousu on ollut yksi talven kiivaita keskustelunaiheita. Bensiinin hinta on noussut Suomessa vuodessa 38 prosenttia ja dieselin hinta yli 40 prosenttia.

EU:n tilastojen mukaan 95-oktaanisen bensiinin hinta oli helmikuun alussa Suomessa keskimäärin 1,906 euroa ja dieselin 1,829 euroa litralta, kun hinnat olivat vuosi sitten 1,521 ja 1,411 euroa litralta. Yksi 50 litran tankillinen bensiiniä maksaa siis 19 ja dieseliä 21 euroa enemmän kuin helmikuussa 2021.

Facebookissa on kasvanut nopeasti Stop autoilijoiden kuritukselle -ryhmä, jossa on jo yli 280 000 jäsentä. Liike vaatii autoveron poistamista, lisää rahaa teiden kunnossapitoon ja polttoaineiden litrahintojen laskemista EU:n keskitasolle.

Yksi bensiinin ja dieselin hintaa nostanut tekijä on ollut niin sanotun sekoitevelvoitteen nouseminen. Kiristynyt sekoitevelvoite velvoittaa polttoaineyhtiöitä lisäämään aiempaa enemmän kalliimpaa uusiutuvaa raaka-ainetta liikennepolttoaineisiin.

Vuoden vaihteessa tapahtunut sekoitevelvoitteen kiristymisestä aiheutunut hintojen nousu on ollut jopa yli kymmenen senttiä litralta.

Toinen iso tekijä liikennepolttoaineen hinnassa on öljyn maailmanmarkkinahinnan kaksinkertaistuminen.

Autoliitto vaatii veroalea

Vaikka öljy onkin kallistunut roimasti, polttoaineiden hinnoista suurin osa muodostuu veroista, joiden taso päätetään käytännössä eduskunnassa, muistuttaa Autoliitto.

Bensiinin hinnasta lähes 60 prosenttia on veroja. Bensiinin veroton hinta oli helmikuun alussa 2022 Suomessa 0,815 ja dieselin 0,964 euroa litralta.

”Hintojen nousu on ollut niin rajua, että se vaikuttaa jo merkittävästi ihmisten toimeentuloon ja työssäkäyntiin sekä elinkeinoelämään, joka sekin on pitkälti tieliikenteestä riippuvaista”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Niemisen mukaan monilla ei ole omassa arjessaan vaihtoehtoa auton käytölle, joten liikkumiskustannusten nousu on pois muusta kulutuksesta ja kustannusten noustessa riittävän korkeiksi työssäkäynti tulee kannattamattomaksi. Nyt poliitikoilta tarvitaan nopeita toimia tilanteen helpottamiseksi.”

Autoliiton mielestä ainoa oikea tapa korkeista polttoainehinnoista aiheutuneiden haittojen kompensoimiseksi on alentaa liikennepolttoaineiden hintaa verotusta alentamalla. Muita veroja, kuten ajoneuvoveroa, alentamalla kohdentuminen heikkenee heti merkittävästi. Siinä tilanteessa vähiten polttoainetta ostavat autonomistajat saisivat suhteellisesti suurimman kompensaation.

Sekoitevelvoitteen alentaminen taas kohdentuu eri tavalla eri polttoainelaatujen hintoihin. Sen seurauksena kompensaatio on erilainen riippuen siitä, mitä käyttövoimaa käytetään.

Nyt pitää pyrkiä teknologianeutraaleihin toimiin, Autoliitto esittää. Tuloveropohjaiset verovähennysmallit eivät puolestaan tarjoa nopeaa oikea-aikaista helpotusta siihen akuuttiin toimeentulohaasteeseen, mihin moni omaa autoa päivittäin tarvitseva on joutunut.

Ihmisten liikkumistarpeet ovat yksilöllisiä, joten kompensaation myöntäminen esimerkiksi vain haja-asutusalueilla asuville olisi Autoliiton mielestä myös epätasa-arvoista. Moni kaupungeissa autoa arjen hallinnassa joukkoliikenteen riittämättömän palvelun takia tarvitseva jäisi kompensaation ulkopuolella. Samoin tapahtuisi niille, jotka käyvät työssä kaupungeista haja-asutusalueilla. Jako autonomistajan kotipaikan mukaan ei kohtelisi ihmisiä tasavertaisesti eikä huomioi ajamisen määrää tai tarvetta.

Mikäli kompensaatio tehtäisiin työmatkakuluvähennyksen kautta, niin hyötyjistä jäisivä ulos opiskelijat, pienituloisimmat osa-aikatyöntekijät sekä monet muusta syystä arjen liikkumisessa autoa tarvitsevat, Autoliitto kertoo. Etuus ei hyödyttäisi myöskään niitä, joilla ei ole vähennysoikeutta, vaikka oman auton käyttö työmatkoilla on esimerkiksi henkilökohtaisista ajankäytöllisistä syistä välttämätöntä.

Uusilla päätöksillä lisää hintapaineita

Valmisteilla olevissa päästövähennyssuunnitelmissa on useita toimenpiteitä, jotka korottaisivat polttoaineiden hintoja entisestään, Autoliitto muistuttaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö harkitsee esimerkiksi biopolttoaineen osuuden lisäämistä liikenteen polttonesteissä jo sovitusta 30 prosentista 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

”Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille”, kerto liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa.

Kolmivaiheisen suunnitelman ensimmäisen vaiheen tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Toimenpiteitä on 20 ja ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,62 megatonnia, mikä on yli kolmasosa tiekartan tavoitteesta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös