Sijoituskirjailija ja sijoittaja Heikki Keskiväli on osakesijoittaja, joka etsii sijoituskohteensa tiukalla seulalla, eikä halua mennä massan mukana. Hän ei käy aktiivisesti kauppaa, vaan salkun kiertoaika on pitkä.
Tähtäimessä osakkeet -kirjan kirjoittanut Keskiväli on käsitellyt kirjassaan laajasti erilaisia pörssikuplia, niiden taustoja ja syitä. Lisäksi hän on selvittänyt laajasti eri arvostuskertoimien vahvuuksia ja heikkouksia.
Keskivälillä on tapana käydä Twitterissä läpi sijoitusmaailman ilmiöitä laajoilla ja analyyttisillä tviittiketjuillaan.
Nyt sijoituskirjailija ruotii Twitterissä niin sanottuja ”tarinaosakkeita”. Toisin kuin esimerkiksi arvo-osakkeet, voi tarinaosakkeen markkina-arvo nousta pörssissä hyvin korkealle suhteessa sen toteumaluvuilla laskettuihin arvostuskertoimiin tai muihin tunnuslukuihin.
1/🧵
— Heikki Keskiväli (@hkeskiva) April 15, 2022
Olipa kerran yhtiö, jonka arvoa ei voinut perinteisin keinoin selittää.
Katsotaan, miten tarinallinen – eli narratiivinen – arvonmääritys (”narrative valuation”) yksinkertaisimmillaan toimii. Tämä on tarina tarinaosakkeista.
Suosittelen kuppia kuumaa kaveriksi 🫖 pic.twitter.com/LGSLnOwekO
”Tarinayhtiöllä ei taaksepäin katsovilla luvuilla tunnu olevan juuri kosketuspintaa yhtiön markkinahintaan”, Keskiväli määrittelee tarinayhtiön.
Tarinayhtiön arvo ei siis perustu sen tämän hetken tuloksentekokykyyn, vaan pikemminkin sijoittajien positiivisiin odotuksiin siitä, mitä siitä voisi tulla.
Tällainen yhtiö on esimerkiksi sähköautovalmistaja Rivian. Listautuessaan tappiollisen yhtiön pörssiarvo oli noin 110 miljardia euro. Tuolloin yhtiö oli saanut valmiiksi vain noin parisataa lavapakettiautoja lähinnä työntekijöidensä käyttöön. Rivianin arvo ei perustu siis sen tämän hetken suorituskykyyn, vaan yhtiön luomaan näkemykseen sen valtavasta kasvupotentiaalista.
Jos yhtiöllä on enemmän potentiaalia kuin näyttöjä, sijoittaja voi turvautua tarinalliseen arvonmääritykseen.
”Se nojaa enemmän tulevaisuudessa saavutettaviin asioihin, kuten esimerkiksi markkinaosuuteen ja katteisiin, kuin pitkään ja luvuin todennettuun historiaan”, Keskiväli toteaa.
Tällaisten sijoitusten kohdalla yrityksen arvonmääritys tehdään toisin kuin perinteisen osakkeen tapauksessa, Keskiväli kertoo.
”Aikaisen vaiheen sijoittajat, kuten kasvu- ja startup-sijoittajat, suosivat mallia, jossa perinteinen arvomääritysprosessi käännetään siis ikään kuin ympäri. Sen sijaan, että lähdetään nykyhetkestä arvioimaan tulevaa, aloitetaan tulevaisuudesta ja palataan nykyhetkeen.”
Sijoituskirjailija antaa esimerkin meksikolaista ruokaa myyvästä Chipotle Mexican Grill -yhtiöstä. Yhtiön perinteiset arvostuskertoimet ovat taivaissa. Esimerkiksi P/E-kerroin on 70x.
Keskiväli osoittaa tviittiketjussaan, millaisille odotuksille yhtiön korkeat arvostuskertoimet perustuvat.
Sijoituskirjailija tekee laskuharjoituksen, jossa hän olettaan Chipotlen ravintoloiden määrän kasvavan nykyisestä vajaasta 3000 ravintolasta peräti 10 000 ravintolaan 10 vuodessa. Käyttämällä lisäksi muita oletuksia vaihtoehtoiskustannuksesta, riskeistä ja liikevoittomarginaaleista, Keskiväli päätyy laskuharjoituksessa lopputulemaan, jossa yhtiön arvo on noin 36 miljardia dollaria.
Yhtiön markkina-arvo on kuitenkin 47 miljardia dollaria.
Chipotlen markkina-arvo on siis 11 miljardia dollaria arvokkaampi kuin Keskivälin laskema teoreettinen arvo. Tämä siitä huolimatta, että Keskiväli käyttää tarkoituksella laskelmassaan erittäin optimistisia oletuksia yhtiön kovasta kasvusta ja kannattavuudesta sekä kohtuullisen alhaisena pysyvästä korkotasosta.
Toisin sanoen Chipotlen arvo on hyvin herkkä muutoksille yhtiön tulevaisuuden näkymissä. Keskiväli havainnollistaa tämän korkotason muutoksen kautta.
”On sanomattakin selvää, että narratiivinen arvonmääritys on ERITTÄIN altis käytettyjen oletusten muutoksille. Jos esimerkiksi 10v korkotuotto nousisi FEDin toimien myötä 5%, arvonmäärityksemme putoaisi 36 miljardista 29 miljardiin dollariin eli laskisi yli 20 prosenttia”, Keskiväli toteaa.
