Puhtaan vedyntuotannon ratkaisuja kehitetään Suomessa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden laajalla yhteistyöllä.
VTT:n mukaan puhdas vety on uusiutuva resurssi ja tärkeässä roolissa teollisuuden uudistamisessa ja sähköistämisessä.
Vetyä voidaan valmistaa esimerkiksi elektrolyysillä, jolloin vesimolekyylien happi ja vety erotetaan toisistaan sähköenergian avulla. Hapen ja vedyn yhdistäminen polttamalla tai polttoainekennossa tuottaa sitten sähköä tai lämpöenergiaa.
Puhtaan vedyn polttamisesta ei synny lainkaan päästöjä – ainut lopputuote sähkön lisäksi on vesi
Vetyliiketoiminta kasvaa hurjaa vauhtia sekä EU:ssa että kansainvälisesti. Puhdas vety on vain yksi osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jolla EU pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista.
Kotimaista vetyratkaisujen tarjontaa kiihdyttävässä uudessa tutkimusprojektissa on mukana 17 yritystä, muun muassa ABB, Wärtsilä, Valmet, Helen, Fortum ja Neste, sekä tutkimuspartnerit VTT, LUT-yliopisto ja Aalto-yliopisto.
VTT, LUT-yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä mukana olevat kumppaniyritykset parantavat yhteisvoimin Suomen tietotaitoa ja kilpailukykyä puhtaan vedyn valmistuksessa sekä siihen liittyvässä liiketoiminnassa.
Kaikki toimet tähtäävät tärkeisiin tavoitteisiin: hiilidioksidipäästöjen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen, kasvattamaan Suomen teknologiavientiä ja luomaan cleantech-työpaikkoja.
Puhtaalla vedyllä on lukuisia erilaisia käyttökohteita niin teollisuudessa, liikenteessä kuin energiasektorilla. Sitä voidaan käyttää esuimerkiksi raskaassa terästeollisuudessa nesteytetyn maakaasun ja nestekaasun kaltaisten fossiilisten polttoaineiden korvaajana.
Vedyn merkittävä etu on myös se, että sitä voidaan varastoida polttokennoihin eli valtaviin akkuihin. Tämän ansioista vetyä voidaan käyttää joustavasti useilla eri toimialoilla. Energiaa voidaan tuottaa varastoinnin ansioista tasaisemmin kuin säästä riippuvaisilla energialähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla.
”Yhteinen projekti tuo yrityksille mahdollisuuden aloittaa tai kiihdyttää vetyyn liittyvää liiketoimintaa. Maailmanlaajuisesti liiketoiminnan arvioidaan olevan satoja miljardeja vuoteen 2030 mennessä. Suomen vientipotentiaali elektrolyysiteknologiassa on merkittävä”, kertoo VTT:n vetytutkimusta johtava Antti Arasto.
Elektrolyysi on puhtaan vedyn tuottamiseen nopeimmin kasvava ratkaisu.
Suomalaiset yritykset saavat yhteisestä FinH2-tutkimusprojektista tietoa ja kokemusta tuotteidensa soveltuvuudesta vedyn valmistukseen ja vetyliiketoimintaan. Yritykset voivat tuottaa ja hyödyntää vihreää vetyä, valmistaa elektrolyysijärjestelmiä, materiaaleja ja komponentteja sekä tarjota palveluita muille yrityksille.
”Suomessa on jo monia yrityksiä, joiden tuotteet soveltuvat elektrolyysijärjestelmiin ja joille on varmasti kysyntää myös maailmalla. Lisäksi tähtäimessä on kokonaisten järjestelmien kotimaisen valmistuksen vauhdittaminen”, projektipäällikkö Olli Himanen VTT:ltä kertoo.
FinH2-projektin yksi painopiste on suunnitella ja rakentaa sektorikytkentään tarkoitettu PEM-elektrolyysijärjestelmä, jolla voidaan tuottaa vetyä tehokkaasti ja ottaa myös hukkalämpö talteen parantaen vedyntuotannon kokonaiskannattavuutta. Järjestelmän pilotointi Helenin voimalaitoksen yhteydessä tuo käytännön kokemusta vetyteknologian teollisista sovelluksista.
Markkinoiden kasvaessa PEM-elektrolyysilaitteiden kasvun rajoitteeksi voi tulla käytettävien jalometallien saatavuus ja kustannukset. Projektissa kehitetään tähän keskeiseen ongelmaan uudenlaista katalyyttiratkaisua.
Projektissa kehitetään myös alkalielektrolyysiä, jonka hyötysuhdetta parannetaan ja kustannuksia alennetaan uusilla ratkaisuilla, muun muassa toimintalämpötilaa ja jännitetasoa nostamalla.
Business Finlandin, yritysten ja tutkimuspartnereiden 3,7 miljoonalla eurolla rahoittama kolmivuotinen FinH2 -tutkimushanke luo radikaaleja, teknologisia innovaatioita elektrolyysiteknologiaan.
