Kryptot

Bitcoin syöksyy keskuspankin rahahanojen kiristyessä

Kryptovaluutta bitcoinin arvo kulkee nyt käsi kädessä osakeindeksien kanssa. Kiristyvä rahapolitiikka on myrkkyä niin osakkeille kuin kryptovaluutoillekin.

Bitcoinin arvo dollareissa on tullut ryminällä alas viime viikkoina. Jyrkkä lasku alkoi huhtikuun lopulla ja kryptovaluutan hinta dollareissa on painunut alle 27 200 dollariin.

Korkeimmillaan bitcoinin hinta on käynyt lähes 65 500 dollarissa. Siitä arvosta on sulanut jo 58 prosenttia. Myös kryptovaluutta Ether on menettänyt arvoaan rajusti viime aikoina.

Bitcoinin hinnanlaskua kiihdyttivät USA:n työministeriön julkaisemat tuoreet inflaatioluvut. Vuosi-inflaatio pysyi edelleen poikkeuksellisen korkeana 8,3 prosentissa.

Bitcoin on samassa huojuvassa veneessä osakkeiden ja korkosijoitusten kanssa. Korkealla pysyvä inflaatio on merkki sijoittajille siitä, että rahapolitiikka tulee kiristymään. Siksi bitcoin ei nyt näytä toimivan inflaatioturvana, kuten usein ajatellaan. Viime kuukausina bitcoinin arvo on korreloinut voimakkaasti esimerkiksi osakeindeksi S&P 500:n kanssa.

Sijoittajien huolet rahahanojen kiristymisestä ovat aiheellisia. Keskuspankki Fed on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen ja tulee jatkamaan sillä linjalla.

Fed nosti maaliskuun korkokokouksessa ensimmäistä kertaa ohjauskorkoa vuoden 2018 jälkeen. Ohjauskorkoa nostettiin silloin 25 korkopistettä eli 0,25 prosenttiyksikköä. Toukokuun alussa Fed lisäsi odotetusti panoksia ja nosti ohjauskorkoa 50 korkopistettä.

Keskuspankin tavoite on nostaa ohjauskorko 2,5 prosenttiin tai jopa korkeammalle vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi Fed kertoi aloittavansa kesäkuun alussa lähes yhdeksän biljoonan dollarin taseen supistamisen. Aluksi kesäkuun ja elokuun välillä Fed supistaa tasetta valtionlainojen osalta 30 miljardilla dollaria kuukausittain. Kiinteistövakuudellisten lainojen osalta kuukausittainen summa on 17,5 miljardia dollaria. Yhteensä siis summa on 47,5 miljardilla dollaria kuukaudessa.

Syyskuun alusta alkaen tasetta aiotaan supistaa selvästi enemmän, 95 miljardilla dollarilla kuukausittain. Summasta valtionlainojen osuus on 60 miljardia dollaria ja kiinteistövakuudellisten lainojen määrä on 35 miljardia dollaria.

S-Pankin päästrategi Lippo Suominen arvioi, että edessä on selvästi kiristyvä rahapolitiikka, mikä vaikuttaa monin tavoin talouteen ja markkinoihin. Korkojen nousu syö talouskasvua lainanoton kallistuessa.

”Setelielvytyksen, eli uuden rahanpainamisen, lopettaminen puolestaan iskee suoraan kysyntään niin taloudessa kuin sijoitusmarkkinoilla, kun aiempaa vähemmän rahaa on etsimässä käyttökohteita. Lisäksi vähitellen nousevat korot alkavat olla myös mielenkiintoinen sijoitusvaihtoehto osakkeille”, Suominen toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös