Tällä ja viime viikolla Tilastokeskus on julkaissut useita keskeisiä Suomen talouden makrolukuja, joiden valossa näkymät ovat heikentyneet nopeasti.
Ensinnäkin kausitasoitettu teollisuustuotanto laski heinäkuussa 2,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli kuitenkin heinäkuussa 2,8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 heinäkuussa.
Sitten teollisuuden tilaukset laskivat heinäkuussa 5,0 prosenttia vuodentakaisesta.
Kansantalouden ulkomaisten liiketoimien tasapainoa kuvaava vaihtotase on nyt jyrkässä laskussa.
Tilastokeskuksen mukaan vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2022 heinäkuussa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 5,5 miljardia euroa alijäämäinen. Lukema lähentelee vuosikymmenen ennätyslukemia.
Vaihtotaseen alijäämä tarkoittaa, että Suomen kansantaloudella on enemmän ulkomaisia menoja kuin tuloja. Tällöin kansantalous velkaantuu lisää. Kansantalouden tilinpidon määritelmien mukaan kotimainen säästäminen ei ole riittänyt investointeihin. Niitä on rahoitettu ulkomaisella lainanotolla.
BIOSReseach-tutkimusyksikön ekonomisti Janne Ahokas epäilee, että vaihtotaseen lasku johtuu energian nettotuonnin kasvusta.
Suomen #vaihtotase sukeltaa. 12 kk liukuva summa kohta vuosikymmenen ennätyslukemissa (absoluuttisesti). Ulkoisen rahoituksen tarve kasvaa. Energian nettotuonti lienee keskeisin vaihtotasetta heikentävä komponentti tällä hetkellä. Nopea käänne olisi mukava juttu. pic.twitter.com/gDVamH9i66
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) September 12, 2022
OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen näkee vaihtotaseen alijäämässä pitkäaikaisemman ongelman.
”Korona-aika oli poikkeus. Suomen kansantalous velkaantuu ulkomaille rakenteellisesti”, Heiskanen tviittaa.
Korona-aika oli poikkeus. Suomen kansantalous velkaantuu ulkomaille rakenteellisesti. pic.twitter.com/WQJngaCtmn
— Reijo Heiskanen (@Reiskanen) September 12, 2022
Lisäksi Suomen talouden riesana ovat kiihtyvät kustannukset, erityisesti energian hinnannousu.
Tilastokeskuksen mukaan energian hinnat nousivat edelleen vuoden toisella neljänneksellä. Voimalaitospolttoaineista ainoastaan turve halpeni hieman. Liikennepolttonesteiden sekä sähkön kallistuminen nostivat kuluttajien energian hintaa.
Maakaasun veroton hinta oli kesäkuussa noin kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan tyypillisen kerrostaloasukkaan sähkön kokonaishinta oli kesäkuussa keskimäärin 15 prosenttia ja omakotitalossa asuvan sähkölämmittäjän 12 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Nousu johtui sähköenergian kallistumisesta.
Kiittäkää pölhölän hallitusta