Ministeriön mukaan valtion taloudelliset vastuut ovat kasvaneet voimakkaasti ja talouden kasvunäkymät pysyvät maltillisina. Julkisen talouden kestävyyttä olisi valtiovarainministeriön mukaa tärkeää vahvistaa, arvioi valtiovarainministeriö riskikatsauksessaan.
Taloutta ovat viimeisten vuosien aikana leimanneet vakavat kriisit.
Ensin keväällä 2020 puhjennut koronapandemia kuritti taloutta voimakkaasti. Talouden toipuminen koronakriisistä oli kuitenkin lopulta nopeaa, kunnes suhdannetilanne on alkanut uudelleen heikentyä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja sitä seuranneen energiakriisin myötä.
Ensi vuoden aikana talouden ennustetaan taas supistuvan, tai yltävän parhaimmillaan vain nollakasvuun. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan vuonna 2023. Yksityinen kulutus vähenee, kun hintojen nopea nousu heikentää kotitalouksien reaalisia käytettävissä olevia tuloja.
Kriisit eivät yksin selitä velkavuoren kasvua
Vaikka viime vuosien kriisit ovat kasvattaneet valtion taloudellisia riskejä ja vastuita, mutta taustalla vaikuttaa myös pitkän aikavälin kehitys. Valtionvelka on kasvanut huomattavasti reilun vuosikymmenen ajan – näin on käynyt sekä euromääräisesti että suhteessa talouden kokoon.
Euromääräinen velka on noin 2,5-kertaistunut 14 vuodessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on lähes kaksinkertaistunut. Lokakuun lopussa valtiolla oli velkaa lähes 139 miljardia euroa, kun vuonna 2008 määrä oli 54 miljardia euroa.
Myös valtion ehdolliset vastuut ovat kasvaneet pitkään ja voimakkaasti. Merkittävimmät niistä koskevat valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran toimintaa ja asuntorahoitusta.
Viime vuosikymmenen alussa valtion takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viime vuoden lopussa takaus- ja takuuvastuut olivat 64 miljardia euroa, mikä oli yli 25 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisella sektorilla myös piileviä riskejä
Valtion riskiaseman kannalta myös niin sanotuilla piilevillä vastuilla on merkitystä.
Piilevät vastuut eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta poliittisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden takia valtion voidaan odottaa kantavan niistä viimekätisen vastuun.
Ministeriön mukaan yksi keskeinen valtion piilevä vastuu koskee pankkisektoria. Laajat pankkikriisit ovat osoittaneet, että niiden yhteiskunnalliset kustannukset ovat, tai niiden arvioidaan olevan niin merkittäviä, että valtiot ovat joutuneet tukitoimillaan varmistamaan rahoituspalveluiden jatkuvuuden.
Suomalaiset pankit selvisivät pandemiavuodesta 2020 hyvin. Talouden nopea elpyminen elvyttävän rahapolitiikan ja valtion tukitoimien tukemana teki vuodesta 2021 Suomen pankkisektorille suotuisan.
Pankkien kannattavuus ja vakavaraisuus ovat pysyneet eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä tasoa parempana. Tämä antaa valtiovarainministeriön mukaan suomalaisille pankeille hyvät edellytykset kestää toimintaympäristön voimakkaankin heikentymisen.
Toinen keskeinen piilevä vastuu liittyy paikallishallintoon. Suomessa kunnilla on laaja itsehallinto ja kunnat vastaavat itse taloudellisista vastuistaan. Kunnat ovat kuitenkin osa julkista taloutta ja siten laaja-alaiset kuntatalouden ongelmat saattaisivat heijastua myös valtiontalouteen.
Valtion tavoin myös kunnat ovat velkaantuneet huomattavasti viime vuosina. Kunnilla oli velkaa viime vuoden lopussa hieman yli 19 miljardia euroa. Kuntien lainamäärä on lähes viisinkertaistunut 20 vuodessa.
