Suomen inflaatio on jatkanut kiihtymistään ja se on nyt korkeimmillaan 40 vuoteen, kun joulukuussa kuluttajahinnat nousivat 9,1 prosenttia vuoden takaisesta.
Handelsbanken arvioi tuoreessa talousennusteessaan, että inflaatiota ovat viime kuukausina kiihdyttäneet erityisesti sähkön hinnan kallistuminen ja asuntolainojen korkojen nousu. Myös ruoan kallistuminen on edelleen jatkunut.
Sen sijaan raakaöljyn hinnan lasku ja euron vahvistuminen marras–joulukuussa ovat vaimentaneet polttoaineiden hintojen vuosinousun varsin maltillisiin lukemiin. Kokonaisuudessaan kuluttajahintojen nousu selvästi laaja-alaistui vuoden 2022 loppupuoliskolla, Handelsbanken toteaa. Pankin mukaan joulukuussa jo 67 prosentissa kaikista kuluttajakoriin sisältyvistä hyödykkeistä oli hintojen vuosinousu yli neljä prosenttia, ja pohjainflaatio kiihtyi uusiin huippulukemiin, 6,0 prosenttiin.
Handelsbanken odottaa Suomen inflaation pysyvän korkeana vielä tämän vuoden alussa.
”Inflaatio pysyy korkealla vielä kuluvan vuoden alussa, mutta alkaa sen jälkeen hidastua selvemmin. Polttoaineiden hintojen vuosimuutos kääntyy pian negatiiviseksi. Myös niin sanottu pohjavaikutus alkaa vaimentaa inflaatiota”, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi.
”Pohjavaikutukset” keventävät inflaatiopaineita
Asuntolainojen keskikorko jatkaa nousuaan ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Tosin sen inflaatiota kiihdyttävä korkovaikutus alkaa todennäköisesti vaimentua kesän 2023 aikana, pankki ennustaa.
Pohjavaikutukset alkavat myös laajemmin hidastaa vuosi-inflaatiota toisen vuosipuoliskon aikana, ja polttoainehintojen vuosimuutos kääntyy jo pian negatiiviseksi. Handelsbanken odottaa lisäksi sähkön hinnan maltillistuvan talvikuukausien jälkeen.
Myös ruoan hinnan vuosimuutos putoaa pankin ennusteessa vuoden kuluessa selvästi alle 10 prosentin.
Varjopuolena Suomen inflaation kannalta on palkkakehitys, sillä palkkojen nousu välittyy jossain määrin kuluttajahintojen vuosimuutokseen, Handelsbanken arvioi.
Pankki ennustaa inflaation olevan Suomessa keskimäärin 4,8 prosenttia vuonna 2023 ja hidastuvan edelleen 2,5 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2025.
Keskuspankeilta koronnostoja vielä vuoden 2023 alussa
Inflaation taltuttamiseksi keskuspankit nostivat viime vuonna tuntuvasti korkoja. Inflaatio on jo alkanut hidastua. Handelsbankenin ekonomistit odottavat keskuspankkien nostavan korkoja vielä kuluvan vuoden alussa. Tämän jälkeen keskuspankkikorot pysyvät paikallaan, ja korkoja aletaan laskea vuonna 2024.
Pankin näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki nostaa korkoja vielä kaksi kertaa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin talletuskorko nousee kolmeen prosenttiin. Keskuspankkikorkoja EKP laskee vasta vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Asuntolainoihin yleisesti sidottu 12 kuukauden euribor-korko on nyt 3,4 prosentissa.
”Suurin osa koronnoususta on jo takanapäin. Suomalaisten asuntovelallisten kannattaa kuitenkin varautua siihen, että korot nousevat vielä hieman lisää. Markkinaodotusten mukaan 12 kuukauden euriborkorko nousee 3,6 prosenttiin kuluvan vuoden syksyllä”, senioriekonomisti Janne Ronkanen sanoo.
