Kansainvälisesti osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat melko tarkalleen pitkän aikavälin keskiarvossaan, kertoo Nordea päästrategi Antti Saari pankin viikkokatsauksessa.
”Euroopassa ja Japanissa tulosperusteinen arvostus on edelleen tasoilla, joiden alapuolella ei olla kovin kauaa aikaa vietetty. Kehittyvien maiden ja Yhdysvaltain arvostuskertoimissa taas on viime vuosina nähty syystäkin tietynlainen tasokorjaus, ja näilläkin markkinoilla ollaan tähän suhteutettuna kohtuullisilla tasoilla”, Saari toteaa.
Saaren mukaan arvostuskertoimien korkeampaan perustasoon on kaksi tärkeää syytä, joista kumpikaan tuskin on aivan heti poistumassa: kasvuyhtiöiden merkityksen nousu kummallakin markkinalla ja Yhdysvalloissa lisäksi vuoden 2018 yritysveroale, joka parantaa kaikkien maassa toimivien yritysten pitkän aikavälin tuloskasvumahdollisuuksia.
| Osakemarkkina | P/E-kerroin (tulosennusteella) |
| Pohjois-Amerikka | 18 |
| Länsi-Eurooppa | 13 |
| Suomi | 14 |
| Japani | 13 |
| Kehittyvät markkinat | 12 |
Historiallisesti korkeahkot arvostuskertoimet eivät kuitenkaan Saaren mukaan tarkoita sitä, etteikö osakkeissa voisi olla nousuvaraa.
”Tämä tarkoittaa sitä, että globaalien osakkeidenkin osalta arvostuskertoimien vaihteluväli on jatkossakin hieman aiempaa korkeammalla. Toisin sanoen myös arvostuskertoimissa on vielä hyvin nousuvaraa, mikäli talousnäkymien elpyminen jatkuu.”
Nordea pitää peruspainon osakealueiden välillä. Saaren mukaan arvostus on houkutteleva historiaan suhteutettuna etenkin Euroopassa ja Japanissa, mutta toisaalta kasvunäkymät taas suosivat pohjoisamerikkalaisia osakkeita.
Kiinan talouden avautuminen ja Euroopan talouden elpyminen puolestaan suosivat joitain kehittyviä markkinoita sekä eurooppalaisia osakemarkkinoita.
Nordea suosii myös toimialoissa peruspainoa.
”Laskemme terveydenhuollon ja nostamme viestintäpalvelut peruspainoon. Defensiivisten alojen suosio on hiipunut kasvuhuolten hellittäessä. Samalla teknologia-aloilla, joihin viestintäpalvelutkin kuuluvat, heikoin kasvu alkaa vähitellen jäädä taaksepäin”, Saari toteaa.
Nordea pitää euroalueen yrityslainat sekä kehittyvät korkomarkkinat ylipainossa. Riskimarginaalit ovat jo hieman kaventuneet ja pankki odottaa kaventumisen jatkuvan ensi vuoden edetessä. Valtiolainat ovat puolestaan alipainossa.
