Korkeasta inflaatiosta näyttää tulevan pitkäaikainen vitsaus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli Suomessa helmikuussa 7,9 prosenttia. Tammikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli myös 7,9 prosenttia.
Yhdysvaltain kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 0,5 prosenttia, eniten kolmeen kuukauteen, ja vuotuinen inflaatio oli odotettua korkeampi, 6,4 prosenttia.
Sama inflaatiovitsaus vaivaa euroaluettakin. Kuluttajahinnat nousivat euroalueella helmikuussa 8,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, kun Bloombergin haastattelemien ekonomistien konsensusennuste 8,3 prosentin vuosi-inflaatio.
Taloustieteilijät seuraavat yleisen kuluttajahintojen muutostakin tarkkaavaisemmin pohjainflaatiota, josta on poistettu nopeasti muuttuvien energian, ruoan ja tupakan vaikutus. Sekään ei anna toivoa paremmasta, sillä euroalueen pohjainflaatio oli helmikuussa vuositasolla 5,6 prosenttia. Ekonomistien ennusten oli 5,3 prosenttia.
Odotuksissa kiristyvä rahapolitiikka
Kun vielä huomioidaan palkkojen voimakas nousu, alkavat toiveet inflaation hellittämisestä hiipua.
Sijoittajat alkavat olla syystäkin huolissaan, että keskuspankki saattaa joutua pitämään ohjauskoron korkealla pidempään kuin aiemmin on arvioitu.
Epäilyjä kireän rahapolitiikan jatkumisesta on alkanut tulla arvovaltaiselta taholta. Yhdysvaltain keskuspankki ei pysty saamaan Yhdysvaltain inflaatiota kahden prosentin tavoitteeseensa ilman, että se ”murskaa talouden”, varoittaa arvostettu maailmankuulu ekonomisti ja kolumnisti Mohamed El-Erian.
Inflaatio-odotukset ovat kasvaneet viime viikkoina, kun muun muassa USA:n työpaikka- ja vähittäiskauppatilastot osoittautuivat ennakoituva vahvemmiksi.
Epäilyt kiristyvästä rahapolitiikasta ovat voimistuneet myös euroalueella.
Euroopan keskuspankin seuraava korkokokous on 16. maaliskuuta. Markkinoilla pidetään todennäköisenä 50 korkopisteen eli 0,50 prosenttiyksikön ohjauskoron nostoa. Edellisessä korkokokouksessa helmikuussa ohjauskorkoa nostettiin juuri 50 korkopistettä.
Björn Wahlroosin näkemys inflaatiosta
Liike-elämän ja omistamisen moniottelijalla, Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroosilla on selvä, mutta hieman tavanomaisesta poikkeava näkemys inflaatiosta.
”Vaikka inflaatiosta ja kuluttajahintojen noususta puhutaan usein samana asiana, sitä ne eivät ole. Inflaatio on rahan arvon laskua, joka ilmenee hintojen nousuna”, Wahlroos toteaa Mandatumin haastattelussa.
Wahlroos ihmettelee taloustieteilijöiden inflaationäkemyksiä.
”Monet eturivin ekonomistimme näyttävät unohtaneen, että Suomella ei enää ole omaa valuuttaa”, Wahlroos toteaa Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan.
Inflaatio on rahan arvon heikkenemistä. Koska kaikilla euromailla on sama valuutta, on kaikilla euromailla myös määritelmällisesti sama inflaatio, Wahlroos päättelee.
”Suomen kuluttajahintaindeksillä mitatun inflaation vertaaminen esimerkiksi Hollannin inflaatioon on siksi yhtä tyhjänpäiväistä kuin Turun inflaation vertaaminen Vaasan inflaatioon. Pienet erot maiden ja alueiden kuluttajahintaindeksin muutoksissa eivät kerro erilaisesta inflaatiotahdista. Ne ovat vain indeksien rakenteesta tai kilpailun puutteesta johtuvia hetkellisiä mittausvirheitä”, Wahlroos toteaa.
Wahlroosin mukaan maailman suurimmalla yhteisvaluutta-alueella Yhdysvalloissa eri osavaltioiden kuluttajahintojen kehitykseen ei kiinnitetä huomiota, eikä kukaan kutsu sitä inflaatioksi.
Korot saattavat pysyä korkealla pitkään
Wahlroosin mielestä inflaatiota ei ole vielä millään lailla nujerrettu, päinvastoin.
”Uskon, että 6–8 vuotta jatkunut erittäin löysä rahapolitiikka, jonka keskeisenä tekijänä kummatkin suuret keskuspankit ovat ostaneet itselleen yli seitsemän biljoonan arvopaperit, on rakentanut valtavan rahapuskurin. Ja se puskuri on viimekädessä se, joka vaikuttaa rahan arvoon”, Wahlroos toteaa.
Tuo ”rahapuskuri” ei lupaa inflaatioriesalle nopeaa helpotusta, Wahlroos ajattelee.
”Ennen kuin tuo rahapuskuri on kulutettu loppuun ja ennen kun me olemme synnyttäneet tasapainon rahamarkkinoilla, meillä tulee olemaan jatkuva huoli siitä, että inflaatio pysyy selvästi kahden prosentin tavoitetason yläpuolella.”
Wahlroos on globaaleja markkinoita ja ekonomisteja pessimistisempi inflaatiokehityksen suhteen ja ennustaa nykyisenkaltaisen tilanteen voivan jatkua rahamarkkinoilla vielä pitkään.
Se tarkoittaa myös korkeita korkoja. Voimme nähdä vielä neljällä alkavia korkolukuja, ellei korkeampiakin ennen kuin tämä tilanne tulee päätökseensä, Wahlroos ennustaa.
