Helmikuussa asuntojen kauppamäärät kasvoivat suhteessa tammikuuhun, kertoo Kiinteistövälitysalan keskusliitto (KVKL). Järjestön mukaan tämä on lupaava merkki, sillä myös hinnat vanhoissa kerrostaloasunnoissa nousivat hieman.
Helmikuussa kiinteistönvälittäjät ja rakennusyhtiöt raportoivat valtakunnallisesti Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään hintaseurantapalveluun yhteensä 3 869 asuntokauppaa, mikä on lähes 40 prosenttia vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Käytettyjen asuntojen kauppa väheni 34 prosenttia.
Sen sijaan uudisasuntojen kaupassa on tapahtunut täydellinen romahdus.
Uudisasuntojen kauppa väheni yli 81 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Uudisasuntoja myytiin koko maassa helmikuussa vain 143 kappaletta. Vuosi sitten helmikuussa kauppoja tehtiin lähes 759 kappaletta ja vuonna 2021 kauppoja tehtiin helmikuussa yli 1000 kappaletta.
Uusien asuntojen kauppa on syväjäässä myös verrattuna pitemmän aikavälin tasoon verrattuna. Raportoitujen kauppojen määrä oli lähes 84 prosenttia alle viiden vuoden keskiarvon, eli edelleen hyvin alhainen. KVKL:n mukaan trendi on ollut pitkäaikainen, vuoden takainen vertailuluku helmikuu 2022 oli jo silloin negatiivinen 17,6 prosenttia.
Asuntoammattilainen uskoo kuitenkin käänteeseen.
“Asuntokaupan pohja on tilastojen perusteella nähty vuodenvaihteessa, mutta asuntokauppa elpyy hitaasti ja epävarmuus vaivaa. Helmikuussa aktiivisuus kuitenkin lisääntyi huomattavasti verrattuna tammikuuhun ja ennusmerkit asuntomarkkinoiden suunnanmuutoksesta vahvistuivat”, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.
Hinnat lievässä nousussa
Suorassa kuluttajakaupassa myytiin vastavalmistuneita asuntoja isoista kaupungeista edelleen eniten Tampereella, 16 kappaletta, mikä on kuitenkin yli 83 prosenttia viime vuoden 2022 helmikuuhun verrattuna. Pääkaupunkiseudun kaupungeista tehtiin uusista asunnoista Helsingissä vain 11 kauppaa, Espoossa 14 kappaletta ja Vantaalla 13 kappaletta.
Uusien asuntojen kauppojen muutokset edelliseen vuoteen verrattuna vaihtelevat Vantaan ja Jyväskylän noin 76 prosentin laskusta Oulun lähes 91 prosentin laskuun.
Hinnoissa nähtiin helmikuussa jo nousua tammikuuhun verrattuna.
Helmikuussa käytettyjen kerrostaloasuntojen indeksikorjatut keskineliöhinnat nousivat yhden kuukauden vertailulla tammikuun tasolta pääkaupunkiseudulla 1,2 prosentilla ja muissa isoissa kaupungeissa 2,1 prosentilla.
Omakotitalojen myyntiajat pitenevät
Myyntiajat pysyivät kerrostaloasuntojen sekä pk-seudun ulkopuolisten omakotitalojen osalta lähestulkoon tammikuun tasolla. Kuitenkin pääkaupunkiseudun omakotitalojen osalta rekisteröitiin merkittävä keskimääräisten myyntiaikojen pidennys tammikuun 92 päivästä helmikuun 129 päivään.
Vanhojen asuntojen hinnat jopa hieman nousivat suurissa kaupungeissa alkuvuodesta, mikä Viljamaan mukaan kertoo, että kysyntää asunnoille on.
Viljamaan mukaan asuntomarkkinoiden elpyminen normaalitasolle ottaa vielä aikaa.
“Epävarmuuksia on edelleen paljon ja tulevan hallituksen ohjelmassa pitäisi huomioida asuntomarkkinoiden toimintaedellytykset. Heinäkuussa voimaan tuleva uusi sääntely asuntolainojen takaisinmaksuaikojen rajaamisesta ja taloyhtiölainojen sääntelystä osuu erittäin huonoon aikaan. Tämä pitää huomioida uudessa hallitusohjelmassa ja vähentää muuttamisen esteitä sekä parantaa asuntomarkkinoiden toimintaa”.
Myyntiajat käytetyissä asunnoissa pitenivät helmikuussa tammikuuhun verrattuna selvästi pääkaupunkiseudun omakotitaloissa, muissa asuntotyypeissä myyntiajat pysyivät ennallaan tai pitenivät vain hieman.
Koko Suomen alueella myyntiaika kerrostalojen osalta oli 95 päivää, pääkaupunkiseudulla 89 päivää ja muualla Suomessa 99 päivää. Omakotitaloissa myyntiaika pääkaupunkiseudulla oli 129 päivää ja koko Suomen alueella 132 päivää.
“Erityisesti omakotitalojen myyntiajat kasvoivat, joten omakotitaloa etsiville voi olla hyviä mahdollisuuksia tarjolla. Myös uudisasuntojen kauppa on edelleen todella hidasta, mikä tuo epävarmuutta asuntorakentamiseen ja asuntokaupan ketjujen syntymiseen”, Viljamaa toteaa.
Kannustinloukku jarruttaa asuntokauppaa
Asuntomarkkinoiden alakuloa selittää erityisesti korkojen nopea nousu, arjen kustannusten kasvu inflaation vuoksi ja tulevaisuuden epävarmuus.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus edelleen hyvin matalalla. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -11,9, kun se tammikuussa oli -12,7 ja joulukuussa -18,5. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,1.
Asuntokauppaa hidastaa myös erikoinen kannustinloukku, joka koskettaa jopa miljoonaa suomalaista. Näin väittävät Hypon ekonomistit.
”Nykyiseen asuntolainaan aiemmin neuvoteltuja edullisia ehtoja ei välttämättä saa mukaan uuteen lainaan, koska lainavakuus yleensä vaihtuu. Muuttopäätöstä lykkäämällä voi siis tässä tilanteessa säästää jopa satasia kuussa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa uutta ilmiötä.
Asuntomarkkinoiden kannustinloukku koskettaa jopa miljoonaa suomalaista asuntovelallista, joten se vertautuu työelämän kannustinloukkuihin, joissa työn ottamista hidastaa verotuksen ja etuuksien muutokset.
