Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna koronaviruspandemiaa edeltäneelle tasolleen nopean kasvun, vahvan työllisyyden ja muun muassa pandemian torjumiseksi tehtyjen toimien päättymisen myötä.
Tänä vuonna alijäämä kääntyy kuitenkin uudelleen kasvuun yleisen taloustilanteen, indeksitarkastusten, yleisen korkotason nousun sekä varautumisen myötä kasvavien menojen ajamana.
Ministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on tänä ja ensi vuonna 2,6 prosenttia suhteessa bkt:hen, josta se kipuaa hetkellisesti yli kolmen prosentin vuonna 2025. Alijäämän ennakoidaan supistuvan piirun alle kolmen prosentin vuosina 2026 ja 2027.
Julkinen velkasuhde heijastelee syviä alijäämiä ja heikkoa talouskehitystä. Julkinen velkasuhde kääntyi maltilliseen nousuun jo viime vuonna ja nousu kiihtyy tästä vuodesta alkaen.
Velkaantuminen ei hellitä
Velkasuhteen kasvun pysähtyminen ei ole näköpiirissä, ministeriö arvioi. Julkisen talouden kestävyysvaje on noin kolme prosenttia suhteessa bkt:hen vuoden 2027 tasolla.
Seuraavan hallituksen päätökset voivat vaikuttaa kuitenkin alijäämiin ja velkasuhteeseen merkittävästikin, jolloin ministeriön ennusteen alijäämä- ja velkaurat eivät toteudu.
Taloustieteen nobelisti ja yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston taloustieteen professuurista eläköitynyt Bengt Holmström totesi Suomessa vieraillessaan, että Suomen seuraavan hallituksen suurin haaste on pohtia, mihin kaikkeen suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on varaa.
”Jos yhteiskunta työntää itsensä liian voimakkaasti ihmisten elämään, emme enää ole toisistamme riippuvaisia, vaan valtiosta riippuvaisia. Ja se ei ole hyvä asia”, Holmström totesi.
Holmströmin mukaan Suomi jää talouskehityksessä jälkeen samalla kun velkasuhde kasvaa.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on julkaissut vuosittaisen arvionsa Suomen julkisen talouden tilanteesta. Arviointineuvoston mukaan julkisessa taloudessa on edelleen kestävyysongelma, jonka pienentämisen tulisi olla yksi seuraavan hallituksen tavoitteista.
Julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävät veronkorotukset ja menoleikkaukset on syytä pyrkiä ajoittamaan niin, että ne tukevat vakaata talouskehitystä.
Arviointineuvoston mukaan tällaiset sopeutustoimet pienentävät kokonaiskysyntää, mikä on ongelma erityisesti syvässä taantumassa. Tällaisissa olosuhteissa kokonaistuotantoa rajoittaa pikemminkin kysynnän puute, kuin työvoiman ja muiden tuotannollisten resurssien saatavuus.
Huonosti ajoitetut sopeutustoimet voivat pahimmillaan pienentää tuotantoa ja työllisyyttä merkittävästi, arviointineuvosto varoittaa.
Suhdannetilanne sallii sopeutustoimet
Suhteellisen heikoista talouskasvunäkymistä huolimatta Suomen nykyinen suhdannetilanne ei kuitenkaan neuvoston mukaan anna perusteita sopeutustoimien lykkäämistä.
”Nykyinen suhdannetilanne ei nähdäksemme puolla sopeutustoimien lykkäämistä, sillä talouden ongelmana ei näytä olevan ainakaan liian heikko kokonaiskysyntä. Tähän viittaa sekä lähihistoriaan nähden korkea työllisyysaste että inflaation kiihtyminen”, toteaa neuvoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen.
Neuvosto muistuttaa myös, että sopeutustoimien mahdolliset kielteiset vaikutukset kokonaiskysynnän kautta tuotantoon ja veropohjiin eivät tee pysyvistä sopeutustoimista hyödyttömiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta.
”Sopeutustoimien vaikutus tuotantoon kokonaiskysynnän heikkenemisen kautta yleensä häviää ajan myötä. Suomessa esimerkiksi viennin kasvu ja tuonnin korvaaminen osin kotimaisella tuotannolla auttavat sopeutumaan kotimaisen kysynnän supistumiseen ilman kokonaistuotannon pitkäaikaista supistumista. Hallituskauden alussa tehtävien sopeutustoimien vaikutus esimerkiksi julkisen velan BKT-suhteeseen saattaa kuitenkin näkyä täysimääräisesti vasta hallituskauden jälkeen”, Määttänen toteaa.
Eläke-etuuksien leikkaaminen ei supista kysyntää
Arviointineuvoston näkemyksen mukaan kaikki julkisen talouden sopeutustoimet eivät välttämättä supista kokonaiskysyntää lainkaan ainakaan lähivuosina.
Esimerkiksi eläke-etuuksien leikkaaminen, joka ei kohdistu takautuvasti jo kertyneisiin eläkkeisiin, vaan ainoastaan tuleviin eläkkeisiin, näkyy ihmisten käytettävissä olevissa tuloissa täysimääräisesti vasta vuosikymmenten kuluttua. Tällaiset sopeutustoimet voivat vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja ne voidaan toteuttaa suhdannetilanteesta riippumatta. Ne eivät kuitenkaan todennäköisesti hidastaisi julkisen talouden velkaantumista lähivuosina, arviointineuvosto toteaa.
Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävänä on arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta, niiden saavuttamista ja valittujen keinojen tarkoituksenmukaisuutta sekä talouspolitiikan eri osa-alueiden yhteensovittamista ja kytkentöjä yhteiskuntapolitiikan muihin osa-alueisiin.
Neuvosto arvioi talouspolitiikan onnistumista erityisesti taloudellisen kasvun ja vakauden, työllisyyden ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta. Lisäksi neuvosto arvioi talouspolitiikan valmistelussa käytettyjen ennuste- ja arviointimenetelmien laatua.
