Sähkön hinnan muodostumiseen vaikuttaa moni asia. Nämä tekijät vaikuttavat hintaan kesällä.
Sähkön hinta on ollut viime päivinä jonkinasteisessa nosteessa. Toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alkupuolella sähkön hinta pari muutamaankin otteeseen jopa miinuksen puolella, mutta kesäkuun puolivälin tienoilla nähtiin hinnassa pomppu – joskin viime alkutalveen verrattuna varsin maltillinen sellainen.
Moni kuluttaja pohtiikin nyt sitä, mistä viimeaikainen hieman korkeampi sähkön hinta johtuu ja mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hintaan kesällä.
Vaikka monesti lämmittäminen nähdään yhtenä suurimmista paikoista, johon sähköä kulutetaan, myös siinä toisessa ääripäässä tarvitaan niin ikään sähköä. Jos talvisin suuri osa sähkön kulutuksesta johtuu lämmittämisestä, kesällä vastaavasti sähköä kuluu viilentämiseen.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin valvomopäällikkö Maarit Uusitalo kertoo Iltalehden haastattelussa, että ulkoilman lämpeneminen näkyy selvästi myös sähkön kulutusmäärissä.
”Viime vuosina ollaan havaittu, että kun lämpötila nousee yli 20 asteen ja hellerajan tuntumaan, niin kulutuskäyrä lähtee nousuun. Olemme päätelleet, että se on jäähdytyksen vaikutusta”, Uusitalo kertoo.
Aivan kuten lämmityksessä, myös viilennys koskee asuntojen ohella myös monenlaisia muita kiinteistöjä. Asuntojen lisäksi viileämpää lämpötilaa vaativat erilaiset työntekijöiden täyttämät toimistorakennukset, sekä asiakkaita kuhisevat liiketilat – kukapa sitä haluaisi tehdä töitä tai ostoksia läähättävässä kuumuudessa.
Yksi aste – suuri hintalappu
Viime talvena kuluttajia neuvottiin laskemaan asuntojen lämpötiloja alemmaksi. Pienetkin lämpötilamuutokset tuovat pitkässä juoksussa ja isossa mittakaavassa suuria säästöjä, kuten Astetta alemmas – energiansäästökampanjassa todettiin.
Myös Fingrid on asian kanssa samoilla linjoilla. Fingridin antaman konkreettisen esimerkin mukaan ulkolämpötilan laskeminen yhdellä asteella tarkoittaa talvella sähkönkulutuksen kasvua peräti 150 megawatilla.
Vastaavasti taas kesällä lämpötilan nouseminen yhdellä asteella näkyy myös, mutta ei lähellekään yhtä rajusti kuin mitä asteen muutos talviolosuhteissa tarkoittaa. Maarit Uusitalon mukaan lämpötilan nouseminen yhdellä asteella kesällä tarkoittaa noin 50 megawatin lisäystä sähkönkulutukseen.
Aurinko- ja tuulivoimaratkaisut näkyvät
Talven lämmityksillä ja kesän viilennyksillä on kuitenkin yksi merkittävä ero, joka heijastuu myös sähkön hintaan. Valoisat kesät tarjoavat ihanteelliset olosuhteet aurinkovoimalle, joten kasvava sähköntuotanto aurinkovoimalla pitää hintatasoa kurissa.
Viimeaikaisen energiakriisin aikana suomalaisten kiinnostus aurinkovoimaratkaisuihin on ollut nopeasti kasvavaa, ja erilaisia aurinkovoimaratkaisuja on tullut käyttöön jatkuvasti lisää. Maarit Uusitalon mukaan aurinkovoimasta saatava hyöty ja jäähdytyksen tarve kulkevat aika lailla käsi kädessä, eli lämpötilojen noustessa myös aurinkosähköä saadaan usein paremmin talteen.
Aurinkoisen sään ohella myös tuulinen sää näkyy hyvin äkkiä sähkön hinnassa. Mitä enemmän tuulee, sitä enemmän saadaan otettua talteen tuulienergiaa. Vastaavasti taas vähäiset tuulet vähentävät energiatuotantoa, jolla taas on taipumus antaa painetta sähkön hinnan nousemiselle.
Viimeaikainen sähkön pienimuotoinen kallistuminen on osaltaan seurausta vähätuulisista säistä. Jo päiviä kestänyt vähätuulinen jakso on vähentänyt kesäkuussa markkinoilla olevan tuulivoiman määrää. Ongelma ei ole yksin Suomen, vaan sama ilmiö koskee myös esimerkiksi Ruotsia.
Kesäseisokit näkyvät eri tavoin
Kesälomakausi on tavallisesti näkynyt teollisuudessa erilaisten huoltokatkosten muodossa. Myös tehtaat tarvitsevat erilaista ”kausihuoltoa”, jonka tekeminen vaatii usein tuotannon täydellisen alasajon. Suomessa tämäntapainen huoltokatko on tavallisesti pyritty ajoittamaan heinäkuun kesäloma-aikakauteen.
Koska teollisuus on syönyt Suomen sähköntuotannosta tavallisesti noin puolet, tehtaiden hiljentyminen kesäseisokin ajaksi pienentää merkittävästi sähköntarvetta, mikä taas auttaa sähkön hintaa pysymään maltillisena.
Toisaalta kaikki kesäseisokit sada sähkötuotannon laariin. Myös kesäiset alasajot koskevat usein teollisuuden ohella myös erilaisia voimalaitoksia, eli voimalaitosten pudotessa hetkellisesti pois pelistä, myös sähköntuotanto hiljenee katkon ajaksi.
Esimerkiksi Ruotsissa on tällä hetkellä käynnissä ydinvoimaloiden kesähuoltoja, mitkä luonnollisesti vähentävät sähköntuotantoa huollon aikana. Ongelma ei ole vain ruotsalaisten, vaan Ruotsissa tapahtuvat ydinvoimaloiden huollot näkyvät Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä, mikä taas heijastuu auttamatta myös suomalaisten maksamiin sähkön hintoihin.
Olkiluodon tapahtumat näkyvät sähkön hinnassa
Suomessa suurimmat katseet sähköntuotantoon liittyen ovat kohdistuneet tavallisesti Olkiluoto 3 -ydinvoimalaan. Pitkäksi venähtänyt ja kärsimysten tietä muistuttanut ydinvoimalaprojekti saatiin huhtikuussa siihen pisteeseen, että voimala saatiin viimein käynnistettyä.
Olkiluoto 3, eli tuttavallisemmin OL3 on Pohjoismaisen sähköjärjestelmän suurin yksittäinen voimalaitosyksikkö. Ei siis ihme, että kaikki mitä Olkiluodossa tapahtuu – tai ei tapahdu – näkyy auttamatta äkkiä myös sähkön hinnassa.
Viime aikoina Olkiluoto 3 ei ole päässyt tuottamaan sähköä täydellä teholla, vaan on joutunut tuottamaan sähköä hieman alennetulla teholla. Alennetulla teholla ajaminen tarkoittaa tavallista pienempää sähköntuotantoa, joka taas aiheuttaa painetta sähkön hinnan nousemiselle.
